Uutinen 13.11.2015 klo 13.58
Yhdyskuntien uudistaminen -seminaarin osallistujia innosti ohjelman monipuolisuus ja verkostoituminen muiden alan ammattilaisten kanssa.
”Lisätään ja vapautetaan”, kuvasi asuntopolitiikan linjaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen seminaarin avauspuheenvuorossaan.
Asuntopolitiikka sisältyy hallituksen strategisiin tavoitteisiin, joilla tavoitellaan Suomen työllisyyden ja kilpailukyvyn nostamista: asuntorakentamista lisäämällä luodaan työpaikkojen lisäksi kasvua ja kipeästi tarvittavia asuntoja. Uusien asuntojen saamiseksi tulisi ministerin mukaan uudistaa myös kaavoitus- ja lupajärjestelmää. Hän haastoi alan toimijat mukaan uudistuksiin.
Kimmo Tiilikaisen toive olisi saada lisää toimijoita tuottamaan kohtuuhintaisia asuntoja ja tätä tarkoitusta varten on laadittu uusi kymmenen vuoden korkotukilainamalli. Ministerin selvitysmiehenä toiminut ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti esitteli uuden mallin 10. marraskuuta. Lainsäädännön on määrä valmistua syksyllä 2016.
”Ihminen on kuitenkin tärkein tekijä eikä sitä saa unohtaa yhdyskuntien uudistamisessa: viihtyisä asuinympäristö on oleellinen osa ihmisten hyvinvointiin”, ministeri korosti.
Uudistamista ja uusia asuntoja täydennysrakentamalla
Pääkaupunkiseutua vaivaa krooninen asuntopula. Vastausta tähän ongelmaan haetaan myös alueellisesta täydennysrakentamisesta ja kiinteistökannan kehittämisestä.
Mellunmäessä Helsingissä on menossa hanke, jossa elinkaaren loppupuolella olevia kerrostaloja halutaan purkaa ja rakentaa tilalle uusia lisäämällä rakennusoikeutta kuusinkertaisesti. Nykyiset asukkaat saisivat uuden asunnon putkiremontin hinnalla. ”Kuvio on monimutkainen verrattuna uudisrakentamiseen, sillä osapuolia on paljon. Asukkaiden toiveiden ja turvallisuuden hallinta vaatii kehitystyötä”, projektipäällikkö Tytti Sirola kertoi.
Mellunmäki-hankkeesta haetaan mallia, jolla voitaisiin lisätä asuntorakentamista. Kohteeseen olisi tulossa monimuotoista asumista, sekä omistus- että ARA-asuntoja.
Sirolan mukaansa tarvitaan uudenlaisia kompensaatiomalleja, sillä asukkailla voi olla erilaisia käsityksiä siitä, minkälainen olisi se vastaava asunto uudessa kohteessa. ”Kokonaisuuden hallinta tällaisessa hankkeessa on haastavaa eikä hanke toteudu helposti grynderimallein. Pitäisikö luoda uudenlainen projektimalli tällaisiin tapauksiin?”
Jaana Närö Helsingin kaupungin asunnot Oy:stä valotti vuokrataloyhtiön näkökulmaa. Täydennysrakentamista tehdään paljon. ”Meillä purkavaperuskorjauskin on helppoa verrattuna asunto-osakeyhtiöihin”, hän totesi. Hankkeita on menossa mm. Jakomäessä, jossa on peruskorjattu paljon sekä purettu ja uudelleenrakennettu tehokkaammin.
”Itä-Helsingissä lisä- ja täydennyskaavoituksella voisi saada jopa noin 100 000 uutta asuntoa”, kertoi Anri Linden Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Myös VAV asunnot Oy purkaa ja rakentaa aiempaa tehokkaammin esimerkiksi Tikkurilassa ja Mikkolassa isoja kokonaisuuksia, toimitusjohtaja Teija Ojankoski selosti. Ennen purkamista kerrostaloja ovat hyödyntäneet harjoituksissaan mm. poliisi ja pelastusviranomaiset. Rakennustehokkuuden lisäyksellä saadaan kohteisiin aikaisempaa enemmän asuntoja.
Myydään, puretaan, muutetaan käyttötarkoitusta
Pohjoisessa ja muualla Suomessa ongelma on päinvastainen kuin pääkaupunkiseudulla: väki vähenee, asuntoja jää tyhjiksi. Tyhjien asuntojen ongelmaa on ratkaistu mm. myymällä asuntoja ja muuttamalla niiden käyttötarkoitusta. Tarvetta on mm. vanhusten hoiva-asunnoille.
”Emme ole tehneet yhtään uudisrakennusta 20 vuoteen”, Karri Varrio Kemijärven Roikka Oy:stä kertoi. ”Käytämme kaikkia keinoja, jotta tyhjistä asunnoista päästäisiin eroon, taloja myös puretaan.”
Rovaniemellä tilanne on hieman toisenlainen, vuosittain valmistuu noin 430 uutta asuntoa. Tyhjiä ARA-asuntoja on ollut noin 600 ja ne sijaitsevat kauempana keskustasta. ”Asumisen toiveet ovat Rovaniemellä muutoksessa, kerrostalojen ja ydinkeskustassa asumisen suosio kasvaa”, kaupunginarkkitehti Tarja Outila kuvaili.
Haapajärvellä isoista tyhjilleen jääneistä vuokra-asunnoista on päästy eroon siten, että niitä on mm. remontoitu pienemmiksi, muutettu käyttötarkoitusta erityisryhmien asunnoiksi ja kehitetty tehostetun kotipalvelun taloa. Pienille asunnoille on ollut kysyntää, Taina Rauhala kunnan vuokra-asunnoista kertoi.
Asiaa ja verkostoitumista
Palautteiden mukaan osallistujia innosti mm. ohjelman monipuolisuus ja verkostoituminen.
Anne Viita, Vuokralaiset ry (keskellä isossa kuvassa):
"Itseäni ilahdutti ohjelman monipuolisuus. Erityisen kiinnostavana pidin esityksiä, jossa kävi hyvin ilmi asuntomarkkinoiden erilaisuus maan eriosissa. Muuttotappiokunnat tuntuva painivan yksin ongelmiensa kanssa."
Jaana Närö, Helsingin kaupungin asunnot Oy(oikealla isossa kuvassa):
"Seminaari oli hyödyllinen: ihmisten tapaaminen ja erilaisista tilanteista, ongelmista ja ratkaisuista kuuleminen avartaa. Digitalisaatio kolahti!"
Marjut Joensuu, Isännöintiliitto (vasemmalla isossa kuvassa):
"Seminaarin parasta antia olivat hyvät keskustelut ja ideat siitä, miten Isännöintiliitto voisi jatkossa tehdä yhteistyötä vuokrataloyhtiöiden kanssa."
Seminaarin kuluessa tviitattiin aktiivisesti, tässä suosituin tviitti: