Vuoden 2015 toisen asuntomarkkinakatsauksen aiheena ovat asumisoikeusasunnot.
Niiden markkinatilannetta markkinatilannetta on arvioitu ASO-indeksillä, joka koostuu yhtiölle lunastettujen asuntojen lukumäärästä ja asuntojen vaihtuvuudesta. Lisäksi asumisoikeusasuntojen käyttövastikkeita on verrattu vapaarahoitteisten ja ARA- vuokra-asuntojen vuokratietoihin suurimpien kaupunkien ja ARAn kasvukeskusseutujen osalta.
Tyhjät ja vuokratut ASO-asunnot
Vuoden 2014 lopullavähintään 2 kuukautta tyhjänä olleita ASO-asuntoja oli koko maassa 840, mikä vastaa 2,0 % ASO-asuntokannasta. Tyhjien määrä lisääntyi 400 asunnolla vuodesta 2013. Eniten tyhjiä ASO-asuntoja oli vuoden vaihteessa Jyväskylässä (87) ja Turussa (84). Suhteessa asuntokantaan tyhjiä oli eniten Vihdissä (11,3 %) ja Vaasassa (9,6 %). Laukaalla ja Imatralla tyhjiä ASO-asuntoja ei ollut lainkaan. Helsingissä tyhjien osuus oli 0,3 %, Porvoossa 0,4 %.
Vuokrattujen määrä lisääntyi 200:lla 2 000 ASO-asuntoon. Niiden määrä oli 4,8 % ASO-kannasta. Suhteellisesti eniten vuokrattuja asuntoja oli Kempeleellä (41,1 % ja Haminassa (37,3 %). Suurista kaupungeista vuokrattuja oli eniten Oulussa (25,2 %) ja Kouvolassa (21,9 %) ja vähiten Helsingissä (0,6 %) ja Espoossa (1,3 %). Mikkelissä ja Hollolassa vuokrattuna ei ollut yhtään ASO-asuntoa.
Kuvio 1. Tyhjien ja vuokrattujen asuntojen osuus kunnissa, joissa yli 600 ASO-asuntoa (31.12.2014). © ARA
ASO-asuntojen vaihtuvuus
Edellisvuoteen verrattuna ASO-vaihtuvuus koko maassa kasvoi koko 19,5:stä 22,3 %. Alle 15 % ASO-vaihtuvuuteen päästiin vain Mikkelissä (10,3 %), Helsingissä (11,0 %), Laukaalla (14,3 %) ja Sipoossa (14,8 %). Suurin ASO-vaihtuvuus oli kunnissa, joissa vuokrattujen osuus on suurin eli Kempeleellä (87,8 %), Haminassa (71,6 %) ja Oulussa (56,7 %).
Asuntojen kysyntä heikkeni koko maassa
Vuoteen 2014 verrattuna ASO-indeksi nousi koko maassa 9,3:sta 11,7 %. ASO-indeksi kasvoi 41 kunnassa ja vain kuudessa kunnassa se pieneni.
ASO-indeksin perusteella kireä markkinatilanne on vain Helsingissä ja Mikkelissä, joissa ASO-asunnot ovat lähes 100 % asumisoikeuskäytössä. Tasapainoinen tilanne vallitsee 7 kunnassa: Espoo, Vantaa, Kuopio, Siilinjärvi, Hollola, Sipoo ja Laukaa. Lievää ylitarjontaa esiintyy 16 kaupungissa, mm. Tampereella, Jyväskylässä, Turussa ja Lahdessa. Ylitarjonnasta kärsiviä kuntia on 15, mm. Lappeenranta, Hyvinkää, Lohja ja Rovaniemi.
Merkittävää ylitarjontaa esiintyi 7 kunnassa. Heikoin tilanne on Kempeleellä, Haminassa ja Vihdissä, joissa yli kolmasosa ASO-asunnoista on yhtiöille lunastettuna. Suurista kaupungeista vain Oulu ja Kouvola kuuluivat tähän luokkaan.
Kuvio 2. ASO-indeksi 2014–2015. © ARA
Helsingissä käyttövastikkeet laskivat
ASO-asuntojen käyttövastikkeet nousivat koko maassa 1,3 % edellisvuodesta. Edellisenä vuonna nousua oli ollut 3,1 %. Suurin syy pieneen nousuun löytyy Helsingistä, jossa käyttövastikkeet laskivat keskimäärin 1,8 %. Toinen syy maltillisiin korotuksiin saattaa olla ASO-asuntojen heikentynyt markkinatilanne, minkä johdosta käyttövastikkeet on pyritty pitämään monessa yhtiössä niin kilpailukykyisinä kuin mahdollista. Esimerkiksi Oulussa korotusta oli vain 0,2 % ja Jyväskylässä 0,8 %.
Suurista kaupungeista edullisimmat käyttövastikkeet löytyvät Oulusta (9,4 €/m2) ja Turusta (10,1 €/m2). Kalleimmat käyttövastikkeet olivat pääkaupunkiseudun kunnissa.
Kuopiota lukuun ottamatta käyttövastikkeet olivat ARA-vuokria edullisempia kaikissa vertailukaupungeissa.
Asumisoikeusasuminen keskittyy Helsingin seudulle
Vuoden 2015 alussa Suomessa oli 41 500 asumisoikeusasuntoa eli ASO-asuntoa. Niiden osuus ARA-asuntokannasta on noin 9 %. ASO-asuntoja on 47 kunnassa. Kolmen pääkaupunkiseudun kunnan osuus Suomen ASO-asunnoista on 43 %. Kun mukaan otetaan Helsingin seudun MAL-aiesopimus-kunnat, nousee osuus 53 %. Tampereen seudulla on 12 % ja Turun seudulla 9 % Suomen ASO-asunnoista.
Kuvio 3. ASO-asunnot ja markkinatilanne kunnittain 1.1.2015. © ARA