Kymmenessä vuodessa (2005–2014) tukea on jaettu noin 32 000 asunnon rakentamiseen ja perusparantamiseen. Painopiste on vahvasti ollut uusissa palvelutaloissa.
ARA on myöntänyt avustuksia erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi vuoden 2005 alusta alkaen, jolloin asiaa koskeva laki astui voimaan. Aiemmin palvelutaloinvestointeja oli avustanut Raha-automaattiyhdistys (RAY) yhdessä ARAn lainoituksen kanssa.
Avustusvaltuus vuonna 2005 oli 34 miljoonaa euroa, josta osan muodosti opiskelijoiden ja asunnottomien hankkeille aiemmin myönnetyt omapääoma-avustukset. Vuonna 2006 summa nousi 45 miljoonaan euroon, vuonna 2008 harpattiin 85 miljoonaan euroon ja osana elvytyspakettia summa nousi 110 miljoonaan euroon. Vuonna 2013 noustiin tämän hetkiselle tasolle eli 120 miljoonaan euroon, joka on valtuus myös vuonna 2015. Kevään 2014 kehysriihessä kaavailtiin avustusvaltuuden korottamista edelleen vuosiksi 2016–2018. Tavoitteena on näin vauhdittaa laitoshoidon vähentämistä. Avustukset maksetaan budjettitalouden ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta (VAR) talousarviossa olevan valtuuden perusteella.
Tukea on kymmenessä vuodessa jaettu yhteensä noin 881 miljoonaa euroa. Hankkeiden muu rahoitus on ARAn myöntämää korkotukilainaa, jolla on valtion täytetakaus. Avustuksen enimmäissuuruudet on porrastettu siten, että mitä enemmän asumista tukevia poikkeuksellisia tila- ja varusteratkaisuja asunnossa tarvitaan, sitä korkeammaksi avustusprosentti voi nousta.
Eniten avustuksia vanhusten asuntoihin
Kymmenessä vuodessa avustuksista yli puolet (53 %) on käytetty vanhusväestön asuinolojen parantamiseen. Vanhusten asuntoja on tuettu noin 465 miljoonalla eurolla, jolla on saatu noin 14 000 asuntoa. Keskimäärin tuki on ollut noin 33 000 euroa asuntoa kohden. Asuntoa kohden suurin euromääräinen tuki – noin 55 000 euroa – on mennyt kehitysvammaisten asunnoille. Kehitysvammaisille tarkoitettuihin hankkeisiin on käytetty noin 192 miljoonaa euroa (20 %) ja sillä on saatu noin 3 500 asuntoa. Kolmannella sijalla avustusten kokonaismäärässä ovat pitkäaikaisasunnottomat, joiden lähes 2 000 asuntoon on käytetty yhteensä noin 71 miljoonaa euroa (8 %) avustusta.
ARA sovelsi aluksi jatkuvaa hakumenettelyä, mutta kesällä 2007 jatkuva haku jouduttiin hakemusten valtavan määrän vuoksi keskeyttämään. Vuodesta 2008 on investointiavustuksille ollut yksi vuotuinen hakuaika. Samassa yhteydessä ympäristöministeriö antoi ensi kertaa ohjauskirjeen siitä, mitä periaatteita ja linjauksia ARAn tulee avustuksia myöntäessään noudattaa.
Ohjauskirjeen lisäksi ARAn toimintaa ohjaa lainsäädäntö, valtion talousarvio ja valtioneuvoston vuotuinen korkotukilainojen käyttösuunnitelma. Useat valtioneuvoston periaatepäätökset ja ministeriöiden suositukset ovat myös ohjanneet avustusten käyttöä. Erityisesti on syytä mainita kehitysvammaisten, pitkäaikaisasunnottomien ja vanhusväestön asumiseen liittyvät ohjelmat.
Keskeistä asuntojen pitkäkestoinen tarve alueella
Vuotuista kiinteää hakua on kentällä myös kritisoitu, mutta useampaan hakukierrokseen ei nykyisellä henkilöstömäärällä ole edellytyksiä. Hakukierrokset ovat myös tuottaneet noin kaksinkertaisen määrän kuntien puoltamia hankkeita verrattuna siihen mitä voidaan avustaa. Vähäisessä määrin on voitu lainoittaa ryhmäkotihankkeita myös pelkällä korkotukilainoituksella, jos vuokrataso on saatu kohtuulliseksi.
Vuotuisen hankehaun päätyttyä ARAn asiantuntijat tarkastelevat ja vertailevat hanke-esityksiä eri näkökulmista, kuten suunnitelmien ja arvioitujen kustannusten kannalta. Olennaista on kuitenkin heti alussa varmistua siitä, että asunnoille on pitkäkestoista tarvetta paikkakunnalla ja että erityisesti tehostettuun palveluasumiseen tarkoitetut hankkeet tulevat osaksi kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakennetta. Tämän varmistamiseksi ARA on pyytänyt hankkeista kunnan puollon lisäksi ns. sote-lausunnon. Tästä huolimatta asiat eivät aina ole selviä. Siksi yhteistyötä kuntakentän kanssa on entisestään lisättävä.
Asumisen ja hoivapalveluiden kustannukset selkeästi erilleen
Ympäristöministeriön ohjauskirjettä on vuoden 2008 jälkeen moneen kertaan täsmennetty. Viimeisin muutos on kesäkuulta 2012, jolloin linjattiin, että asumisen kustannukset ja hoivapalveluiden kustannukset on selkeästi erotettava palvelutaloissa. Avustusten ehtoihin on lisätty, että kunnan on voitava vaihtaa palvelutalossa toimivaa palveluntuottajaa kilpailutuksella säilyttäen samalla asukkaiden vuokrasuhteet.
Hoivamarkkinoille on 2000-luvulla tullut pääomasijoittajien ja eläkeyhtiöiden omistamia valtakunnallisia yrityksiä, jotka tarjoavat kunnille hoivapalvelut ja rakennuttavat palvelujen vaatimat asuinrakennukset saman konsernin tytäryhtiöissä. Pienet yrittäjät ja kolmannen sektorin toimijat (RAY:n aiemmin avustamat palvelutalot) ovat monesti vaikeuksissa kilpailutuksissa.
ARAn investointiavustuksista on kymmenen vuoden aikana yli puolet eli 52 % suuntautunut kuntasektorille, 38 % kolmannen sektorin yleishyödyllisille toimijoille ja 10% yritysmuotoisille yleishyödyllisille asuntoyhteisöille.
Syksyllä 2014 päättynyt hakukierros tuotti selvästi vähemmän hakemuksia kuin edellisinä vuosina. Kun tukea vuonna 2013 haettiin noin 7 000 asunnolle, nyt haettiin 4 300 asunnolle. Syynä tähän on varmaankin niin epävarmuus tulevan sote-ratkaisun sisällöstä kuin kasvavat talousvaikeudet kunnissa.
Toisaalta palvelutaloja on monille paikkakunnille valmistunut viime vuosina nopeaan tahtiin, mikä on ilmiselvästi aiheuttanut myös alkuhankaluutta asukkaiden valinnassa ja hoivapalveluiden järjestämisessä. Tarjontaa ovat nopeasti lisänneet viimeisten kolmen vuoden aikana alalle tulleet ja vauhdilla kasvavat hoivakiinteistörahastot, jotka omistavat jo kymmenittäin palvelutaloja. Hoivarahastojen tavoitteena on yleensä noin 7–9 % nettotuotto sijoitetulle pääomalle.
Avustusjärjestelmää kehitetään yhdessä
Hyvän ja kohtuuhintaisen asumisen tarve ei ole vähenemässä, sillä Suomi ikääntyy Euroopan ennätysvauhtia noin vuoteen 2030 asti. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman laskelmien mukaan Suomeen tarvitaankin vuoteen 2030 mennessä pelkästään muistisairaille vanhuksille noin 1 500−2 000 uutta tehostetun palveluasumisen paikkaa vuosittain. Kokonaistarve on tätäkin suurempi, koska myös alle 75-vuotiailla on jonkin verran tehostetun palveluasumisen tarvetta ja myös fyysisesti huonokuntoiset ja mielenterveysongelmista kärsivät ikääntyneet tarvitsevat tehostettua palveluasumista.
Tärkeää avustustoiminnan ohella on myös erilainen kehittämistyö, jota voidaan vauhdittaa ARAn kehittämisrahoituksella. Yksi viimeisimmistä hankkeista on ”Arjen keskiössä”, joka on osa kehitysvammaisten asumisen ohjelman toteutusta. Hanketta rahoittaa ja koordinoi ARA ja hanketta toteuttaa Kehitysvammaliitto yhdessä ARAn kanssa. Käytännön toimijoiden kanssa pyritään kehittämään uudenlaista asumista ja asuntosuunnittelua sekä mallintaa asuntoverkosto, jossa yhdistyy asuminen, palvelut, riittävä apu ja tuki sekä työ ja vapaa-aika.
ARA haluaa kehittää investointiavustusjärjestelmää niin, että se parhaalla tavalla tukee erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden asunto-olojen parantamista. Tätä kehittämistä teemme yhdessä kuntasektorin, alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa.
