Asuntomarkkinakatsauksen 1/2014 painopiste on kuntien vuokra-asuntomarkkinoiden selvittämisessä koko maan ja tarkemmin pääkaupunkiseudulta sekä maakuntien keskuskaupungeista. Kuntien vuokramarkkinoiden välisiä eroja arvioidaan eri mittareita sisältävän ARA-indeksin avulla.Katsauksessa on huomioitu myös vapaarahoitteiset vuokra-asuntomarkkinat ja niiden vuokrien kehitys..
ARA-asuntojen markkinat kehittyvät eri suuntiin
Vuoden 2013 lopussa ARA-vuokra-asuntoa jonotti koko maassa 102 700 kotitaloutta, joista 43 000 pääkaupunkiseudulta. Hakijoiden määrä lisääntyi 1,2 %. Helsingissä ja Oulussa kasvu oli 2 000, Vantaalla 730, Tampereella 230, Turussa 180 ja Kouvolassa 100 kotitaloutta. Hakijoiden määrä lisääntyi 115 kunnassa ja väheni 139 kunnassa.
Kuvio 1. ARA-asuntojen kysyntä ja tarjonta 2003–2013.
ARA-asunnon sai vuoden aikana 68 500 kotitaloutta. Pääkaupunkiseudulla asunnon sai 13 000 kotitaloutta, mikä on 700 vähemmän kuin vuonna 2012. Koko maassa ARA-asunnon saaneita oli 5,3 % vähemmän vuoteen 2012 verrattuna.
Kuvio 2. ARA-asuntojen kysynnän ja tarjonnan erotus 2005–2013.
Tyhjien ARA-asuntojen määrä kasvussa
Tyhjien asuntojen ongelma keskittyy väestöltään väheneville paikkakunnille. Ongelmaa esiintyy muissakin kunnissa, joiden ARA-asuntokanta ei vastaa kysyntää.
Asuntomarkkinakyselyn mukaan vuoden 2013 lopulla vähintään 2 kuukautta tyhjillään olleita ARA-vuokra-asuntoja oli koko maassa noin 6 800. Niistä 56 % oli ollut tyhjänä vähintään 6 kuukautta. Tyhjien asuntojen määrä lisääntyi 24,8 % edellisvuoteen verrattuna. Samalla tyhjien asuntojen osuus ARA-asuntokannasta nousi 1,3:sta 1,6 %:in.
Pienten asuntojen kysyntä kasvussa
Normaaleista ARA-vuokra-asunnoista on 50 % kaksioita, 25 % kolmioita, 18 % yksiöitä ja 7 % neliöitä tai isompia asuntoja. ARA-asuntojen huoneistojakauma vastasi kohtuullisen hyvin kysyntään aikaisempina vuosikymmeninä, mutta tilanne on olennaisesti muuttunut yhden hengen talouksien voimakkaan kasvun myötä. Vuonna 2013 yhden hengen hakijoiden määrä ylitti ensimmäisen kerran 60 % rajan. Määrä on lisääntynyt sekä kasvavissa ja taantuvissa kunnissa, esimerkiksi Kainuussa ARA-asuntoa hakevista 75 % oli yhden hengen kotitalouksia.
Lähitulevaisuudessakin suurin kysyntä vuokra-asunnoista kohdistuu yksiöihin. Osittain yksiöiden puutteen takia myös kaksioiden käyttöaste pysyy korkeana, kun niissä asuu kahden hengen talouksien lisäksi paljon yhden hengen talouksia. Sen sijaan kolmioiden kysyntä heikkenee, mikä aiheuttaa niiden vajaakäyttöä jopa väestöltään kasvavissa kunnissa. Samaan aikaan isoista perheasunnoista (4h ja suuremmat) on pulaa monessa kunnassa niiden pienen määrän takia.
ARA-indeksi: kuntien vuokramarkkinat heikentyneet
Tilanne ARA-vuokra-asuntomarkkinoilla heikentyi vuoden takaiseen verrattuna. Alle 10 pisteen ARA-indeksissä jääviä kuntia oli 11 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lisäksi vuonna 2012 ylitarjonnasta kärsineiden kuntien (ARA-indeksi < 10) tilanne huononi 55 kunnassa. Kaikkein heikoimman kysynnän alueella sijaitsee 12 % koko maan ARA-kannasta (vuonna 2012 10 %).
Markkinoiden toisesta ongelmasta eli vuokramarkkinoiden kireydestä (ARA-indeksi 30–50) kärsivien kuntien kohdalla ei tapahtunut muutosta, koska pääkaupunkiseudun tilanne pysyi lähes ennallaan. Melko kireiden markkinoiden (ARA-indeksi 20–29,9) kuntien lukumäärä väheni seitsemästoista kahteentoista.
Vuokramarkkinoiden tasapainotilannetta (ARA-indeksi 15–19,9) kuvaavaan luokkaan kuuluvien kuntien lukumäärä väheni 45:stä 40 kuntaan. Muutokset tapahtuivat pääasiassa lievää ylitarjontaa kohden.
Tarkempaa tietoa ja katsauskokonaisuudessaan luettavissa alla: