Asukasvalintoja valvovat asuntojen sijaintikunnat ja hyvinvointialueet. Ara antaa yleistä ohjausta asukasvalintojen tekemisestä.
Ohje asukasvalintojen valvonnasta kunnille ja hyvinvointialueille (pdf)
Kunnan valvontavastuu
Kunta valvoo valtion tuella rakennettujen vuokra- ja osaomistusasuntojen asukkaiden valintaperusteiden noudattamista. Valvonta koskee myös lyhytaikaisella korkotuella rahoitettujen asuntojen asukasvalintoja sekä sellaisten erityisryhmäkohteiden asukasvalintoja, joiden asumispalveluiden järjestäminen ei kuulu hyvinvointialueelle. Tällaisia erityisryhmäkohteita ovat esimerkiksi opiskelija-asunnot.
Hyvinvointialueen valvontavastuu
Hyvinvointialue valvoo niiden arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintoja, joissa tarjotaan sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja ja asukkaat kuuluvat sellaiseen erityisryhmään, jonka asumispalveluiden järjestämisestä hyvinvointialue vastaa. Valvontavastuu koskee kaikkia hyvinvointialueen alueella olevia edellä mainittuja asuntoja, ei vain niitä, joista hyvinvointialue ostaa palveluja.
Kunnan ja hyvinvointialueen päätös valvontatavasta
Ara ohjeistaa, että kunta ja hyvinvointialue tekisivät asukasvalintojen valvontatavasta päätöksen. Valvontatapapäätöksellä tarkoitetaan valvovan viranomaisen päätöstä, jossa määritellään valvottavat asiat ja valvonnan toteuttamistavat. Valvontatapapäätös annetaan tiedoksi kunnassa tai hyvinvointialueella valtion tukemia vuokra-asuntoja omistaville yhteisöille.
Valvontatavat
Valvonta voi olla joko etukäteis- tai jälkivalvontaa ja sitä voidaan toteuttaa myös pistokokein.
Etukäteisvalvontaa suositellaan esimerkiksi silloin, kun toimijana on uusi yleishyödylliseksi nimetty vuokra-asuntojen tuottaja tai kun uusi ara-rahoitteinen erityisryhmille tarkoitettu rakennushanke valmistuu. Ara suosittelee, että valvova viranomainen valvoisi asukasvalintoja aina etukäteen silloin, kun omistaja haluaa poiketa asukasvalintaperusteista erityisestä tai tilapäisestä syystä.
Jos kunnassa tai hyvinvointialueella käytetään jälkivalvontaa, vuokratalon omistaja toimittaa valvovalle viranomaiselle kirjalliset asukasvalintapäätökset. Tehdyt valintapäätökset voidaan toimittaa
myös asukasvalintalistoina, joista käyvät ilmi valinnan perusteet.
Jos asukasvalintoja valvotaan pistokokein, valvottavat asukasvalinnat on valittava riittävän pitkältä aikaväliltä. Ara suosittelee ajanjaksoksi vähintään yhtä kalenterikuukautta. Pistokokeita tulisi tehdä vähintään kahdelta kalenterikuukaudelta vuodessa.
Asukasvalinnoista esitettävät asiat
Valvonnassa ja tietojen toimittamisessa voi käyttää apuna Aran asukasvalintapäätökset-mallilomaketta (ARA 9e).
Asukasvalinnoista on käytävä ilmi seuraavat asiat:
- asunnonhakija
- asunnontarpeen kiireellisyys
- varallisuus ja tulot
- ruokakunnan koko
- haettavan asunnon koko.
Asuntojen sijaintikunnan asukasvalintoja valvovalla viranomaisella on oikeus saada yhteisöiltä kaikki valvontaan liittyvät asiakirjat nähtäväkseen. Salassa pidettävät tiedot voi tarvittaessa käydä tarkastamassa paikan päällä (asuntohakemusten ja liitteiden säilytyspaikka).
Erityisryhmäkohteiden valvonta
Erityisryhmäkohteissa, myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa olevat asunnot, ovat vuokra-asuntoja, joiden asukasvalintaperusteet ovat samat kuin muissakin valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat taloudet vastaavalla tavalla kuin normaaleissa vuokra-asunnoissa.
Edellä mainittujen tietojen lisäksi erityisryhmien asukasvalinnoista on huomioitava, että hakija kuuluu Aran päätöksen mukaiseen erityisryhmään. Palveluasumisen tarve selvitetään lääkärin tai muun alan asiantuntijan, esimerkiksi sosiaalityöntekijän kirjallisella lausunnolla. Lausunnossa on todettava sairauksien ja vammojen lisäksi hakijan fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky ja onko se alentunut niin paljon, että hän on palveluasumisen tarpeessa.
Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Jos hakijoina on henkilöitä, joiden asunnontarve on yhtä suuri, esimerkiksi tavallista palveluasuntoa on hakemassa lääkärinlausuntojen perusteella yhtä paljon toimintakyvyltään alentuneita hakijoita, hakijoiden keskinäisessä vertailussa etusijalle asetetaan hakija, jonka varallisuus ja tulot ovat pienemmät.
Poikkeaminen varallisuusrajoista
Valtioneuvoston asetuksella on annettu mahdollisuus poiketa jonkin verran asukasvalintaperusteista varallisuuden osalta, jos kysymyksessä on sellaisen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Hakija voidaan sijoittaa tuolloin Aran tuella rahoitettuun palveluasuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos paikkakunnalla ei ole lainkaan vapaarahoitteisia palvelutaloja, eikä hakija alentuneen toimintakykynsä takia kykene asumaan kotona palveluiden turvin. Tästä sekä erityisryhmien asukasvalinnoista voi lukea lisää erityisryhmille tarkoitetusta ohjeesta.