| |
|
|
|
Parvekepihan tunnelma
voisi olla tämän kaltainen
(kuva Noona Lappalainen)
|
|
Entä jos puskurivyöhykkeen
voisi muodostaa osin kasviseinällä?
(kuva Elina Alatalo)
|
Viimeisimmissä suomalaisten asumismieltymyksiä tarkastelevissa tutkimuksissa pientalovaltaiset asuinalueet taajamien ulkopuolella nousevat esiin suosituimpina. Toisaalta, eri palveluiden saavuttamista omassa naapurustossa arvostetaan jopa enemmän kuin läheistä suhdetta luontoon. Johtopäätösten tekeminen näistä osin ristiriitaisista tuloksista on hankalaa, koska olemassa oleva asuntokantamme ei juuri tarjoa vaihtoehtoja. Nykyään asukkaat joutuvat kärjistetysti sanottuna käytännössä valitsemaan joko omakotitalon luontoyhteydellä tai kerrostaloasunnon palveluilla. [1] Tarvitsemme uusia asuntoja, joissa yhdistetään omakotiasumisen ja kerrostaloasumisen parhaita piirteitä.
Haastattelututkimuksissa on myös kysytty tarkemmin, mitä erityisiä piirteitä kerrostaloasukkaat kaipaavat omakotitalon mahdollistamasta elämäntavasta. Esiin nousivat yksityisyys, oma piha, mahdollisuus muokata tilaa oman näköisekseen, tilan runsaus ja mahdollisuudet harrastuksiin, jotka liittyvät puutarhan ja kiinteistön hoitoon. [2] Tässä yhteydessä lasitetut parvekkeet, joita voisi käyttää pihan tapaan, vaikuttavat erityisen lupaavilta. Mielestäni, jotta uudenlaisen kerrostaloasumisen muodon täysi potentiaali saadaan käyttöön, tulisi tämän pihan parvekkeella olla vähintään olohuoneen kokoinen, mielellään asunnon sisätiloja korkeampi (esim. 2 kerroksen korkuinen, jolloin tilaan mahtuu myös vaikka omenapuu istutuslaatikossa) ja sille tulisi olla suora pääsy omasta asunnosta.
Ryhmässämme tehdyssä parvekelasittamisen seurantatutkimuksessa tuli esiin, että lämpötila lasitetulla parvekkeella nousee Suomessa viihtyisälle tasolle keskimäärin kuukauden ja joissain tapauksissa jopa 2,5 kuukautta pidempään kuin lasittamattomilla parvekkeilla. Tässä viihtyisäksi määritellään tilanteet, joissa lämpötila nousee yli 20 asteen vähintään tunniksi kerran vuorokaudessa. Miellyttävä käyttö ulottuu täten parhaimmillaan maaliskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Tämän lisäksi käyttö on miellyttävää lasittamatonta parveketta aikaisemmin aamulla ulottuen pidemmälle iltaan. [3] Myös Heikkilän mukaan lasitettua parveketta käytetään useammin ja kekseliäämmin monipuolisempiin tarkoituksiin, kuin lasittamatonta. [4] Polkupyörää voi korjata myös yksityisessä tilassaan. Toisaalta naapurien kanssa voi olla helpompaa muodostaa ostovoimaa vaikka omaa harrastusta tukeville puutarhapalveluille, mikäli elää liikkuvaa epäsäännöllistä elämää, eikä itse ehtisi aina kasveistaan huolehtimaan. Tilan muokattavuus ja lasituksen avattavuus mielen mukaan ovat olennaisia. Tämä tuo uudenlaisia laatutekijöitä ja uutta kilpailukykyä verrattuna perinteiseen kerrostaloasuntokantaan.
Hilliahon tutkimus osoitti, että lasituksen ei tarvitse olla täysin ilmantiivis, jotta se luo puskurivyöhykkeen. Kiinnostavaa olisikin jatkaa eteenpäin ja selvittää, kuinka huokoinen ja millä tavoin huokoinen se pinta voi olla, joka edelleen luo puskurivyöhykkeen. Miten käyttäytyisivät toiset materiaalit, kuin lasi? Miten toimisi katosmainen sivuun siirrettävä kangas tai kasvava köynnösseinä? Kuinka tämä vetoaisi asukkaisiin?
