Laitoshoidosta omaan kotiin

Kustannusselvitys vanhusten ja kehitysvammaisten asumisesta
siirryttäessä laitoshoidosta palveluasumiseen

Suomessa on meneillään laitoshoidon purku ja siirtyminen palveluasumiseen. Tätä perustellaan asukkaiden elämänlaadun parantamisella, mutta myös sillä, että palveluasumisen odotetaan tuovan kustannussäästöjä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) toteutti yhdessä viiden kunnan ja kahden kuntayhtymän kanssa vuosina 2011–2012 hankkeen, jonka tavoitteena oli selvittää taloudellisia vaikutuksia siirryttäessä laitoshoidosta asumispalveluihin. Diakonia-ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveystalouden tutkimuskeskus teki ARAn toimeksiannosta huhti-marraskuussa 2012 hankkeeseen liittyvän kustannusselvityksen. Tavoitteena oli kehittää laskentamalli kustannusten arviointiin ja vertailuun siirryttäessä laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen sekä mallintaa kustannusten jakautumista asiakkaalle, kunnalle ja valtiolle. Kohderyhmiksi valittiin vanhukset ja kehitysvammaiset. Laskentamallin laadinnassa käytettiin terveyden- ja sosiaalihuollon yksikkökustannuksia, mikä mahdollistaa yleistettävyyden ja vertailtavuuden.

Selvityksessä kehitettiin luonnos laskentamalliksi ja laskuriksi. Kehitetyn laskentamallin mukaan palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu laitoshoidosta palveluasumiseen siirryttäessä jos asukkaat ovat samankuntoisia. Sitä, miten asumisolosuhteiden sekä hoito- ja toimintakulttuurin muutos vaikuttaa pitemmällä tähtäimellä muun muassa asukkaiden toimintakyvyn heikkenemistä hidastavasti, ei laskentamallissa pystytty ottamaan huomioon. Vaikka palveluntuottamisen kokonaiskustannukset eivät merkittävästi muutu, malli toi esille eroja siinä, kuka kustannukset maksaa. Nykyisen lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisessa tilanteessa kunnan maksettaviksi jäävä osuus kustannuksista pienenee siirryttäessä palveluasumiseen ja valtio maksettavaksi jäävä osuus suurenee. ARAn investointiavustus ja korkotukilaina siirtävät osaltaan kustannusrasitusta kunnilta valtiolle. Myös asiakkaiden osuus kokonnaiskustannuksista suurenee.

Kehitettyyn laskentamalliluonnokseen sisältyy joitakin epävarmuuksia, joita on syytä pohtia tarkemmin, ja testaamista sekä kehittämistä on syytä jatkaa. Laskentamallin käyttö edellyttää vastuutahon, joka huolehtii laskentamallin säännöllisestä päivittämisestä.

ARAra_5_2013_kansiJulkaisun tiedot

Tekijät: Tuula Pehkonen-Elmi, Aija Kettunen ja Marjo Pulliainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalitalouden tutkimuskeskus)

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 5 | 2013. Lahti 2013.

ISBN 978-952-11-4190-4 (PDF)
ISSN 1797-5514 (verkkojulk.)

Julkaistu 30.5.2013 klo 14.59, päivitetty 27.3.2017 klo 16.34