Puistonmäen palvelutalo Hämeenlinnassa helmikuussa 2020 ennen asukkaiden sisäänmuuttoa. Kuva: Timo Rantala.
Hämeenlinnassa sijaitseva Puistonmäen palvelutalo on viidenkymmenen palveluasunnon ja niiden yhteistilojen muodostama kokonaisuus. Suunnittelun lähtökohtana oli kehittämämme Senioriasumisen uusi aika -konsepti, tavoitteena tehdä asukkaiden elämästä viihtyisämpää, yhteisöllisempää ja merkityksellisempää.
Uusi asumiskonsepti kehitettiin käyttäjäkeskeisesti ja pyrimme muodostamaan vahvan käsityksen siitä, millaisille käyttäjäryhmille konsepti on tarkoitettu ja mihin tarpeisiin sen tulisi vastata. Määrittelimme käyttäjätutkimusten ja työpajojen pohjalta erilaisia asukasprofiileja, jotka auttoivat meitä puolestaan ymmärtämään, miten erilaiset asukkaat ja heidän tarpeensa tulisi huomioida hankkeen eri vaiheissa.
Alkovi erottaa makuutilan ja muut arjen toiminnot toisistaan. Jokaista asuntoa jatkaa tilava lasitettu parveke. Kuva: Riikka Kantinkoski
Käyttäjäkokemus rakennettiin neljän keskeisen teeman ympärille: yhdessä asuminen, yhdessä oppiminen, yhdessä työskentely ja yhdessä tunteminen. Tärkeänä lähtökohtana oli yhteisöllisyyden tukeminen ja siihen rohkaiseminen sekä tarpeellisuuden ja merkityksellisyyden tunteiden tuominen osaksi asukkaiden arkea. Jokapäiväistä asumiskokemusta tutkittiin arkipolun kautta tunnistaaksemme tilat ja tilanteet, joissa arkkitehtuuri voisi parhaiten tukea valittuja teemoja ja parantaa asukkaiden yleistä elämänlaatua.
Yhteistilat rohkaisevat aktiivisuuteen ja sosiaalisuuteen
Yhteistilojen suunnittelussa otettiin huomioon niiden käyttö vuorokauden eri aikoina ja kartoitettiin asukkaiden tarpeet yhteistilojen käytön suhteen. Esimerkiksi ensimmäisen kerroksen ravintolan käyttöä tarkasteltiin tunti tunnilta, jotta pystyimme suunnittelemaan tilan käyttötarkoituksiinsa mahdollisimman mukautuvaksi, toiminnallisuudesta aina materiaalivalintoihin saakka. Seurauksena on moniaistinen ravintolatila, joka mukautuu erilaisiin tarpeisiin ja hetkiin päivän aikana.
Jokaisessa kerroksessa on viihtyisä yhteistila, joka tuo mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön turvallisesti oman asuinkerroksen asukkaiden kesken. Kuva: Riikka Kantinkoski
Ravintolan lisäksi pohjakerroksessa on takkahuone, sauna ja kylpyosasto, pyykkihuone sekä hoitohuone. Takkahuoneeseen luotiin viihtyisä ja kodikas tunnelma, joka houkuttelee asukkaita lukemaan, pelaamaan lautapelejä ja katsomaan tv:tä yhdessä. Saunassa ja kylpyosastossa pyrittiin rauhoittavaan ja rentouttavaan tunnelmaan, joka tuo ripauksen luksusta asukkaiden arkeen.
Asunnot sijaitsevat pääosin ylemmissä kerroksissa, joissa on niiden lisäksi kerroskohtainen yhteistila, jota voidaan käyttää esimerkiksi aamuisin kahvihuoneena. Yhteistila tuo pohjakerroksen palveluita myös asuinkerroksiin sekä luo mahdollisuuden vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön turvallisesti oman asuinkerroksen asukkaiden välillä. Yhteistilat rohkaisevat kaikkia astumaan ulos asunnoistaan ja olemaan siten aktiivisempia ja sosiaalisempia. Lisäksi ne toimivat myös puoliyksityisinä tiloina asuntojen ja pohjakerroksen julkisten ja puolijulkisten tilojen välillä.
Asunnot ovat suunniteltu siten, että ne jakautuvat pienempiin tiloihin, joista jokaisella on oma tarkoituksensa ja toimintonsa. Tämä saa asunnon tuntumaan suuremmalta ja mahdollistaa jopa lyhyet kävelylenkit asunnon sisällä. Jokaisessa asunnossa on myös oma suuri terassi, joka tuo luonnon ja kasvillisuuden jokaisen ulottuville, erityisesti myös niille, joiden toimintakyky on jo heikentynyt.
Rakennuksen piha-alueet soveltuvat erilaisiin aktiviteetteihin, kuten pienviljelyyn, iltapäiväkävelyihin sekä tietysti saunomiseen pihalla sijaitsevassa puusaunassa. Rakennus on lähialueen maamerkki ja erottuu ympäristöstään korkeutensa vuoksi. Pienempi, inhimillinen mittakaava on kuitenkin läsnä rakennuksen jalustanomaisessa pohjakerroksessa, jonka julkiset toiminnot korostuvat suurten ikkunoiden ja erilaisten julkisivumateriaalien ansiosta.
Riippumatta siitä kuinka ja missä asukkaat viettävät aikaansa, tavoitteenamme oli luoda mukava, mukautuva ja turvallinen ympäristö – ja, mikä tärkeintä, saada se tuntumaan kodilta.
Yhteisellä aterialla tavataan naapureita ja vaihdetaan kuulumiset. Valoisa ravintola on avoinna myös muille kuin talon asukkaille. Kuva: Riikka Kantinkoski
|
Ruoikailutila jatkuu valoisana umpiterassina, jonka kautta voi helposti liittyä pihan aktiviteetteihin. Kuva: Riikka Kantinkoski
|
|
|
Piha-alueet soveltuvat erilaisiin aktiviteetteihin, kuten pienviljelyyn, päiväkävelyihin sekä tietysti saunomiseen pihalla sijaitsevassa puusaunassa, jonka lämmittämiseen asukkaat voivat osallistua. Kuvat: Riikka Kantinkoski
|
ARAlta tukea konseptin kehittämiseen ja rakentamiseen
Tehostetun palveluasumisen rakentamisen tarve on tyydytetty ja on huomattu, että tehostettu palveluasuminen on liian yksipuolinen ja raskas asumisen ja palveluiden tuottamisen malli ikääntyneille. Ikääntyneet tarvitsevat myös tavallisen asumisen kaltaisia esteettömiä ratkaisuja, joissa erilaiset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Senioriasumisen uusia aika kehittämishankkeessa etsittiin näitä ratkaisuja ennakkoluulottomasti. Lopputuotoksena on konsepti, joka tukee ikääntyneiden laadukasta, sosiaalisesti ja toiminnallisesti rikasta sekä omatoimista arkea. Puistonmäen palvelutalo toimi kehittämisen alustana ja mallihankkeena. ARA tuki konseptin kehittämistä kehittämisrahalla 19 000 eurolla.
Kohde on saanut ARAn erityisryhmien investointiavustusta noin 2,6 miljoonaa ja korkotukilaina noin 6 miljoonaa euroa. Kohteen hankinta-arvo oli noin 8,6 miljoonaa.