Kortepohja Jyväskylässä on erikoinen kaupunginosa, jonka näyttävin maamerkki on Kortepohjan Ylioppilaskylä.
Kortepohja on maassamme ainutlaatuinen opiskelija-asumisen yhteisö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävien opiskelijatalojen muodostaman kokonaisuuden täydellinen nykyaikaistaminen on vaatinut omistajaltaan Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnalta näkemyksellisyyttä, rohkeutta ja laajaa yhteistyötä.
Kortepohja sijaitsee Jyväskylän keskustan luoteispuolella. Sitä reunustavat Laajavuoren virkistysalue mäkihyppytorneineen ja Tuomiojärvi, jonka kapea Rautpohjanlahti työntyy aivan Kortepohjan keskustan tuntumaan. Kortepohjan 8 000 asukkaasta vajaa 2 000 asuu Kortepohjan Ylioppilaskylässä.
Yhteisötalo Rentukka sijaitsee alueen keskellä. Kuva: Jari Kuskelin.
Ylioppilaskylä on maakunnallisesti hyvin tunnettu opiskelija-asumisen keskittymä, jonka omistaa Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY. Alkuperäinen Ylioppilaskylän alue rakennettiin kahdessa vaiheessa vuosien 1968–1975 aikana.
Ensimmäisen vaiheen tunnetuimmat ja näyttävimmät talot olivat viisi liki identtistä 9-kerroksista taloa, jotka ylioppilaskunta nimesi koruttomasti ja käytännönläheisesti kirjaimilla A-E.
Tornitaloina tunnetut rakennukset sekä alkuperäinen keskusrakennus Rentukka on julkisivuiltaan suojeltu kokonaisuutena. Niiden peruskorjaus toteutettiin talo kerrallaan ARAn tuella vuosina 2017–2022. Teräsbetonirakenteiset talot edustavat tyylipuhdasta betonielementtiarkkitehtuuria ja niiden kautta avautuu näkymä yhteiskunnan kehitykseen ja opiskelijakulttuuriin.
Samassa elämäntilanteessa
Edullista opiskelija-asumista korkeakouluopiskelijoiden asuttamiseksi kovalla kiireellä rakentamaan lähtenyt Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tuli samalla perustaneeksi ainutlaatuisen opiskelija-asumisen yhteisön.
Yhdessä peruskorjatuista tornitaloista asuva Aija Hokkanen vahvistaa havainnon.
Aija Hokkanen. Kuva: JK
– Olen asunut tässä asunnossa vasta vähän aikaa, mutta fiilis on tosi erilainen kuin tavallisessa kerrostalokorttelissa. Ollaan samassa elämäntilanteessa, ja kaikki palvelut ovat saatavilla pienellä alueella.
Ylioppilaskylä edustaa usean eri aikakauden opiskelija-asumisen ihanteita. Tornitalojen asunnot ovat opiskelija-asumiseen suunniteltuja yksiöitä, joiden koko vaihtelee 16,5–27 m2 välillä. Asuntojen määrä taloissa kasvoi 2017–2022 toteutetussa peruskorjauksessa ja on nyt yhteensä 727.
Vuosien mittaan ylioppilaskunta on rakennuttanut lahjoituksena saamalleen alueelle Kortepohjassa lisää rakennuksia. Vuosina 1990–2016 toteutettiin uudisrakennuksia, joista osan tieltä purettiin pois vanhentunutta rakennuskantaa. Ylioppilaskylän talokirjaimet ulottuvat nykyään A:sta T:hen. Sekä uudisrakennukset että vastavalmistunut mittava peruskorjausurakka ovat saaneet ARAn tukea.
Opiskelijoilla suora vaikutusvalta asumisen asioihin
Vuosina 2019–2020 JYY järjesteli liiketoimintansa uudelleen ja rakennuskannan kehittämisestä ja ylläpidosta vastaavan liiketoimintayksikön nimeksi annettiin Soihtu. Ylioppilaskunta kuitenkin omistaa edelleen suoraan koko Kortepohjan ylioppilaskylän, mikä on Suomessa harvinaista. Aija Hokkanen toimii tänä vuonna myös ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana ja osaa avata asiaa omistajan näkökulmasta.
Yhdyskäytävä A- ja B-talojen välillä. Kuva: JK
– JYY on halunnut pitää rakennuksistaan tällä tapaa kiinni. Opiskelijan vaikutusvalta asumisen asioihin säilyy näin suorempana kuin esimerkiksi säätiömallissa, joka on opiskelija-asumisessa tavallisempaa.
Tornitalojen peruskorjauksen yhteydessä ratkaistavaksi tuli myös keskusrakennus Rentukan kohtalo. Alueen alkuperäiseksi keskukseksi tarkoitetussa rakennuksessa toimi 1980-luvulla yksi Jyväskylän suosituimmista ravintoloista. Rentukkaan tultiin viettämään iltaelämää keskikaupungilta ja läheisestä Tikkakosken varuskunnasta.
1990-luvun anniskelulain muutokset iskivät kipeästi. Rentukan yrittäjät vaihtuivat, eivätkä kaikki omistajien toteuttamat remontit olleet asiakaskunnan mieleen. Opiskelijoiden mielikuvissa Rentukasta tuli rähjäinen ja hiljainen lähiökuppila. Syksyllä 2016 ravintolatoiminta loppui talosta kokonaan. Alakerran toimistotiloja käytettiin varastoina ja ylioppilaskylän työntekijöiden sosiaalitiloina.
Soihdun kiinteistöjohtaja Kimmo Moilanen avaa tilannetta ennen peruskorjausta.
– Rentukan talo oli teknisen käyttöikänsä päässä. Sen hyvä sijainti keskellä opiskelija-asutusta meni ikään kuin hukkaan, kun asukkaat joutuivat kiertämään tyhjän talon lähtiessään kampukselle syömään tai opiskelemaan.
Haave yhteisötalosta alkoi kyteä
JYY haki ymmärrystä asukkaiden ja opiskelijoiden tarpeista laajoilla osallistamiskierroksilla. Asukkaita ja kerhotiloissa kokoontuneita harrastusryhmiä lähestyttiin kyselytutkimuksilla. Vahvistusta ja laajempaa näkemystä saatiin ARAn kanssa yhteistyössä toteutetusta raportista, joka kartoitti tulevaisuuden opiskelija-asukkaan tarpeita (2017). Osallistava lähestymistapa oli uusi myös ylioppilaskunnalle. Kimmo Moilanen oli mukana selvitysten teossa.
– Osallistamistilaisuuksien järjestelyissä ja tulosten koostamisessa oli suuri työ ja opittiin siinä itsekin samalla. Palautetta ja kritiikkiäkin tuli koko projektin ajan. Kuuntelu kuitenkin kannatti.
Rentukan ravintolasali. Kuva: JK
Selvisi, että yhteisöllisyyttä vaalineessa Ylioppilaskylässä oli suuri tarve yhteisöllisyyden toteutumistapojen uudistuksille. Satunnainen arjen kohtaaminen ei enää onnistunut. Kortepohjan ylioppilaskylän asukkaiden laaja harrastustoiminta oli hajaantunut eri rakennuksissa sijaitseviin, hankalasti löydettäviin ja ylläpitohaasteista kärsiviin kerhohuoneisiin. Pieni kuntosali sijaitsi vanhan kerrostalon väestönsuojassa ja katutason kerhotiloissa ja aiheutti asumisen haittaa yläpuolella asuville asukkaille. Baarin sijaan tarvittiin modernimpaa olohuonetta, kahvilaa ja raikasta kuntoilumahdollisuutta.
Uusi Rentukka täyttää projektin alussa asetettuja toiveita
Aija Hokkanen ei ole vielä lyhyenä asumisaikanaan ehtinyt tottua siihen, että opiskelijahintainen ravintola sijaitsee samassa rakennuksessa kuin oma asunto.
– Että menen vain hissillä alas, ja siinä se on. Kyllä tämä [Kortepohjan ylioppilaskylä] on helppo paikka olla.
Lounaan lisäksi vuonna 2018 uusittuna avatusta Rentukkatalosta löytyvät suuri ja valoisa kuntosali, yliopiston päätelaitteilla ja omien koneiden työpisteillä varustettu opiskelutila, varattavia ryhmätiloja eri tarkoituksiin ja iso oleskeluaula. Vuoden päästä Rentukkatalon valmistumisesta avautuivat asukkaille B-talon katutasossa toimiva isompi opiskelutila, tilava pesutupa ja oleskelutila, sekä pienkorjauksiin ja pyöränhuoltoon varusteltu Verstas. A- ja B-taloista asukas pääsee kulkemaan ravintolaan, kuntosalille, pesulaan ja muihin yhteisiin tiloihin poistumatta talon ulkopuolelle. Kulkureitillä on myös Postin pakettiautomaatti.
Yhtenäisen palvelukokonaisuuden toteuttaminen oli mahdollista, sillä remontin yhteydessä rakennuksia pystyttiin tuomaan jopa entistä lähemmäksi alkuperäisiä, arkkitehtien Erkki Kantosen, Niilo Hartikaisen ja Jukka Kolehmaisen suunnitelmia. Rentukkatalon lasinen julkisivu palautettiin remontissa entiseen, yhtenäiseen ja Kortepohjan-vihreään asuunsa. A- ja B-taloista toteutuva suora kulkuyhteys Rentukkaan oli ajatuksena jo vuoden 1966 alkuperäissuunnitelmissa.
Tornitalojen ja Rentukan remonttien vaikutus rakennusten elinkaaren aikaisiin ilmastovaikutuksiin on suotuisa. Uusien talojen tekniikka ja muut ratkaisut täyttävät modernit asuntorakentamisen vaatimukset niin asuinmukavuuden kuin energiataloudenkin osalta. JYY on asettanut liiketoiminnalleen kunnianhimoisen hiilineutraaliustavoitteen. Soihtu huomioi hiililaskennassa asumisen aiheuttamat päästöt.
Viiden tornitalon lähes yhtäaikainen peruskorjaus on mahdollistanut alueella rohkeidenkin muutosten tekemisen.
Kokonaisen kaupunginosan kehitystyötä
Ylioppilaskylän Tornitalojen peruskorjaushanke on niveltynyt osaksi koko Kortepohjan kaupunginosan kehittymistä. JYYn edustajat olivat tiiviisti mukana seuraamassa Europan-arkkitehtuurikilpailua, jolla Jyväskylän kaupunki vuonna 2015 haki uusia ajatuksia kaupunginosan tulevaisuudelle. Kortepohjan kiinteistönomistajat ja Jyväskylän kaupunki julkaisivat ARAn tuella vuonna 2018 yhteisen kehityssuunnitelman, jonka pohjalta kaupunginosaa on kehitetty sen ominaispiirteet huomioiden.
Jyväskylän kaupungin alueelle rakennuttama uusi päiväkoti-koulu kirjastoineen avautui elokuussa 2022. Soihtu on JYYn edustajana käymässä keskusteluja kaupunginosan kehittämisestä myös jatkossa. Kimmo Moilanen tunnistaa Soihdun roolin ja vastuun.
– Olemme tässä yhtenä toimijana, jolla on vaikutusvaltaa koko kaupunginosan ja kaupungin pitovoimaan. Laaja yhteistyö alueen toimijoiden kanssa mahdollistaa parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelija-asukkaille ja kaikille kaupunkilaisille.
Kortepohjan ylioppilaskylä
- Omistaja: Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY
- Asukashallinta, rakennuttaminen ja kiinteistönhoito: Soihtu, JYYn liiketoimintayksikkö, soihtu.fi
- Rakennusvuodet: 1968-1975, 1990-2016; peruskorjaukset 2007, 2014-2016, 2017-2022
- Kiinteistöt: 18 asuinkerrostaloa (A-T) sekä yhteisötalo Rentukka
- 70 % asunnoista yksiöitä, yhteensä n. 2 000 asukaspaikkaa
- Opiskelija-asumista, osaa asunnoista vuokrataan myös muille kuin opiskelijoille
Sampo, Vallius, ARA:
Kortepohjan lähiöuudistuksessa vesi pysyy kaivossa
2000-luvun ensimmäiset vuosikymmenet ovat olleet innokkaan lähiöuudistamisen aikaa Suomessa. Uudistamista on tehty projektiluontoisesti hyvin vaihtelevin tuloksin. Turhan usein projektin ja sen rahoituksen loputtua, loppuu myös myönteinen kehitys. Toinen omalla tavallaan ei-toivottu lopputulos on sekin, että kovalla rahalla tehty lähiön uudistus muuttaa alueen sosioekonomisen luonteen ja asuntojen hallintamuodot kokonaan ja ongelmat siirretään muualle. Ehkä aiheestakin on toisinaan verrattu lähiöuudistamista vanhan sananlaskun mukaisesti kaivoon kannettuun veteen, joka ei tunnetusti siellä suostu pysymään.
Jyväskylän Kortepohja on lähiöuudistamisen poikkeuksellinen menestystarina. Sen ideana on ollut säilyttää alueen identiteetti ja asukaskunta, mutta rikastuttaa ja kehittää aluetta uudella rakenteella ja uusilla asukkailla ja palveluilla. Aiemmin hyvin opiskelijavaltainen kaupunginosa on saanut uutta verta lukuisista uusista rakennushankkeista, joissa sekä opiskelija-asuminen on kehittynyt laadullisesti valtavan harppauksen että muu lähiyhteisö on monipuolistunut lapsiperheillä, senioreilla ja lukuisilla palveluilla. Alueelle on rakennettu myös uusi koulu ja päiväkoti.
Asuntojen hallintajakauma on monipuolistunut samalla, kun hiukan turhan harmaa metsälähiö on kantakaupunkimaistunut ja pessyt kasvojaan. Vanhan asuntokannan saneeraus suojelustatusta kunnioittaen ja uusien asuintalojen laadukas arkkitehtuuri ovat muuttaneet ilmettä positiiviseen suuntaan. Uusia kaupallisia palveluita on mahdollistettu saneeraamalla liikekiinteistöjä ja lisäämällä alueen ostovoimaa monipuolisen asukasrakenteen avulla.
Menestyksen avaimena on ollut alueen kiinteistön omistajien ja kaupungin selkeä tahtotila kehittämisestä sekä projektiluonteisuuden sijasta kokonaisvaltaisuus ja prosessimainen kehittäminen. Alueen kaavoitusta on uudistettu ja uusia ratkaisuja haettu rohkeasti myös kansainvälisten kilpailujen kautta, eikä kehittämistä ole jätetty vain yksittäisten toimijoiden varaan.
JYYn omistama, Kortepohjan opiskelija-asunnot omistava ja niitä vuokraava Soihtu on ollut avainasemassa Kortepohjan uudistamisessa. Sen asuntojen kokonaisvaltainen remontointi sekä innovatiivinen ratkaisu siirtää yhteisölliset tilat alueen ytimeen, Rentukan kiinteistöön, ovat olleet selkeäranta muun uudistamisen mahdollistajana. Useita hankkeita on vielä tulossa lähitulevaisuudessa, joten Kortepohjan kehittäminen jatkuu edelleen.