Yli 8-kerroksiset puukerrostalot ovat olleet koerakentamishankkeita, joihin liittyy tavanomaisesta poikkeavia erityispiirteitä. Hankkeet on rahoittanut ARA, ja niiden kehitystyö jatkuu, sillä puurakentamisessa on paljon potentiaalia. Lassi Tulonen kartoitti diplomityössään hankkeita toteuttaneiden asiantuntijoiden näkemyksiä.
Suomen noin 3000 valmistuneesta puukerrostalosta useimmat ovat enintään 4-kerroksisia. Tällä hetkellä on valmistunut tai rakenteilla kaikkiaan kuusi vähintään 8-kerroksista puukerrostaloa: 14-kerroksinen Lighthouse Joensuussa ja rakenteilla Espoossa 13-kerroksinen Tuuliniitty. Näiden lisäksi on muutamia 8-kerroksisia puukerrostaloja: Jätkäsaaren Wood Cityn asuinkerrostalot, Rovaniemellä Domus Arctica-säätiön Kelo-opiskelijakerrostalo sekä Jyväskylän Puukuokka, joka oli valmistuessaan vuonna 2015 Suomen ensimmäinen 8-kerroksinen puukerrostalo. Pääosa puukerrostaloista on ARA-tuettua asuntotuotantoa, mutta viime vuosina myös vapaarahoitteisen puukerrostalorakentamisen määrä on ollut nousussa.
Toteutus onnistuu erilaisilla rakennejärjestelmillä ja rakentamistavoilla
Korkeimmat kohteet on toteutettu massiivipuisilla CLT- ja LVL-rakenteilla ja niissä on käytetty sekä suur- että tilaelementtijärjestelmiä. Enintään 8-kerroksisia kohteita on toteutettu myös erilaisilla rankarakenteilla. Esimerkiksi Joensuun Lighthousessa käytettiin suurelementtitekniikkaa, jossa valmiiksi työstetyt massiivipuulevyt varusteltiin seinäelementeiksi työmaalla sijaitsevassa suojateltassa ennen elementtien nostoa ja asennusta. Tuuliniityssä ja useissa matalammissa puukerrostaloissa on käytetty tilaelementtitekniikkaa, jossa elementit on koottu täysin valmiiksi jo tehdasolosuhteissa. Reposen PuuMera-kohteissa on puolestaan käytetty rankarakenteisia suurelementtejä ja nousevaa sääsuojatelttaa, jolloin rakennus on suojassa koko työmaan ajan.
Varsinkin matalampien, enintään 8-kerroksisten, puukerrostalojen toteutukseen alkaa muodostua vakiintuneita toimintamalleja sekä toimijoita, joilla on kokemusta useiden kohteiden toteuttamisesta. 8-kerroksisissa puukerrostaloissa pystytään myös käyttämään pääosin samankaltaisia rakenneratkaisuja kuin matalammissa kohteissa eivätkä useimmat tutkimuksessa haastatellut puurakentamisen asiantuntijat pitäneet 8-kerroksisia puukerrostaloja enää erityisen korkeana rakentamisena. Sen sijaan korkeammat puukerrostalokohteet ovat edelleen selvästi koerakentamishankkeita, joihin liittyy tavanomaisemmasta puukerrostalorakentamisesta poikkeavia haasteita ja erityispiirteitä.
Erityispiirteitä rakenneteknisissä ratkaisuissa, määräyksissä ja prosesseissa
Korkean rakentamisen erityispiirteet liittyvät sekä rakenneteknisiin ratkaisuihin, rakentamismääräyksiin että hankkeiden toteutusprosessiin. Yli 8-kerroksisten puukerrostalojen toteutus edellyttää toiminnallista palomitoitusta ja erityismenettelyä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi suunnitelmien kolmannen osapuolen tarkistusta, mikä tekee varsinkin rakennuslupaprosessista varsin työlään tavanomaiseen asuntorakentamiseen verrattuna. Myös suunnittelutyön määrä on korkeassa puukerrostalohankkeessa tavanomaista rakentamista suurempi ja suunnittelu painottuu erityisesti hankkeiden alkuvaiheeseen, mikä edellyttää kaikilta hankkeen osapuolilta avointa tiedonkulkua ja kykyä tehdä ratkaisuja projektin aikaisessa vaiheessa. Korkeat puukerrostalot on käytännössä suunniteltava valmiiksi ennen työmaan ja elementtivalmistuksen aloittamista. Oleellista on, että kaikki hankkeen suunnittelijat ja muut osapuolet tuntevat valitun rakennejärjestelmän ja sen asettamat reunaehdot projektin alusta asti.
Tuuliniitty on Espoossa rakenteilla oleva 13-kerroksinen puukerrostalo.
Myös puukerrostalohankkeen tavoitteiden asettelu ja osapuolten yhteinen näkemys puurakentamisen tavoitteista on keskeistä hankkeiden sujuvalle toteutumiselle. Enintään 8-kerroksisen puukerrostalorakentamisen tulevaisuutta pidettiin haastatteluissa valoisana ja sen uskottiin yleistyvän jatkossakin. Korkeampia rakennuksia pidettiin sen sijaan yksittäiskohteina, joiden toteuttamisen keskeinen haaste on saada osaamista ja ratkaisuja siirrettyä vähäisten hankkeiden välillä. Eräs haastateltava kuvaili korkeita puukerrostalohankkeita selviytymistarinoiksi, joissa uudet toimijat ratkovat samoja ongelmia yhä uudestaan.
Hinta laskee kun toteutusprosessit kehittyvät kokemusten myötä
Jo toteutuneiden kohteiden perusteella korkea puukerrostalorakentaminen on vielä huomattavasti 8-kerroksista rakentamista kalliimpaa, mikä johtuu erityisesti palomääräysten edellyttämistä rakenne- ja poistumistieratkaisuista sekä suunnittelutyön määrästä. Korkean rakentamisen kalliimpi hinta pätee kuitenkin puurakentamisen ohella yhtä lailla muuhun asuntorakentamiseen. Haastateltujen mukaan puurakentamisen hinta laskee, jos toteutusprosessit kehittyvät uusien kohteiden myötä. Korkeaan puurakentamiseen liittyvät haasteet ovat kuitenkin samankaltaisia kuin korkeassa betonirakentamisessa. Toisaalta 16-kerroksinen betonikerrostalo on vielä varsin tavanomainen rakennushanke, kun taas puurakentamisessa korkean rakentamisen erityispiirteet ilmenevät jo yli 8-kerroksisissa kerrostaloissa.
Suomen kohteet on toteutettu useilla erilaisilla hankinta- ja toteutustavoilla, eikä korkeaan puukerrostalorakentamiseen ole yhtä selkeästi vakiintunutta toimintamallia. Hankesuunnittelu- ja hankintaprosessi on toteutusmuodosta riippumatta tavanomaista kerrostalohanketta työläämpi ja erilaiset rakennejärjestelmät tekevät puukerrostalourakan kilpailuttamisesta haastavaa.
Useissa korkeissa puukerrostalohankkeissa rakennejärjestelmän valinta on tehty jo hankesuunnitteluvaiheessa ja urakkatarjoukset on pyydetty ainoastaan tietylle järjestelmälle laadituilla suunnitelmilla. Joensuun Lighthouse-hankkeessa hyödynnettiin onnistuneesti kilpailullista neuvottelumenettelyä ja erilaisille runkovaihtoehdoille laadittiin erilliset suunnitelmat, jolloin eri rakennejärjestelmien kustannuksia pystyttiin vertaamaan tarjouskilpailussa. Kaikissa toteutusmuodoissa on joka tapauksessa oleellista, että puuosatoimittaja pystytään ottamaan mukaan hankkeen suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jolloin ratkaisut voidaan suunnitella valitulle rakennejärjestelmälle sopiviksi.
Kehitystyön tuloksena korkeiden puukerrostalojen kustannustaso on saatu varsin lähelle korkeaa betonirakentamista. Puurakentamiseen liittyy myös muita kilpailukykytekijöitä. Puurakentaminen mahdollistaa betonirakentamisesta poikkeavia asuntotypologioita ja puuarkkitehtuuriin suhtaudutaan myönteisesti. Puurakentamisella olisi mahdollista erottua positiivisesti betonirakentamisesta ja tarjota tavanomaisesta poikkeavia asumisratkaisuja. Toivottavasti jatkossa puukerrostalorakentamisessa keskitytään yhä enemmän puuarkkitehtuurin mahdollisuuksien hyödyntämiseen.
Lassi Tulonen tekee diplomityötä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin yksikössä korkeasta puurakentamisesta ARAn T&K-rahoituksella.
KORPUT, Korkeiden puukerrostalojen tutkimus
- Tavoitteina on selvittää, millainen on suomalaisten korkeiden puukerrostalojen toteutusprosessi, millaisia erityispiirteitä niiden suunnitteluun liittyy ja millaiseen tarpeeseen korkea puukerrostalorakentaminen vastaa.
- Tutkimuksessa analysoidaan viittä suomalaista esimerkkikohdetta, jotka edustavat monipuolisesti erilaisia puurakennejärjestelmiä sekä rakentamis- ja toteutustapoja.
- Tutkimuksessa on haastateltu yhteensä 21:tä korkeiden puukerrostalohankkeiden toteutukseen osallistunutta henkilöä.
- Tutkimuksen toteutusaika: tammikuu 2020 - syyskuu 2020
- Työn ohjaajat: associate professor Markku Karjalainen (Tampereen yliopisto) ja yliarkkitehti Vesa Ijäs (ARA)