Rakennusten energiatodistuksia on tehty Suomessa jo yli 10 vuotta ja energiatodistus onkin vakiinnuttanut paikkansa yhtenä rakennukseen kuuluvana asiakirjana. Energiatodistus on muotoutunut vuosien mittaan ja nykyisellään todistus antaa varsin hyvän kuvan rakennuksen energiatehokkuudesta.
Varhaisen, väriltään vihreän, energiatodistuksen energiatehokkuusluvun laskenta perustui rakennuksen lämpöhäviöihin, ilmanvaihdon hyötysuhteeseen, kiinteistösähkön kulutukseen eikä esimerkiksi lämmöntuottotapaa huomioitu laskennassa. Vihreällä energiatodistuksella määräystasoon pääseminen ei tuottanut ongelmia lupaprosessissa ja energiatodistuksen vaikutus energiatehokkuuteen ohjaavana laskelmana jäikin vähäiseksi.
Vihreitä energiatodistuksia tehtiin olemassa oleviin rakennuksiin myös isännöintitodistuksen liitteenä, jolloin rakennuksen energiatehokkuusluku perustui kulutustietoihin eivätkä ne olleet vertailukelpoisia muihin vihreisiin energiatodistuksiin.
Suorasähköstä energiatehokkaampaan suuntaan
Vuoden 2013 aikana otettiin käyttöön väriltään sininen energiatodistus. Energiatodistuksen väriä vaihtamalla haluttiin viestittää kyseessä olevan aivan uudenlainen energiatodistus. Muutoksen myötä laskentaan uudistettiin ottamalla käyttöön mm. energiamuotokertoimet, lämmöntuottojärjestelmien hyötysuhteet/lämpökertoimet ja kiinteistösähkön lisäksi laskentaan mukaan tuli myös käyttäjäsähkö. Lisäksi laskennan tarkkuutta parannettiin useilla pienemmillä muutoksilla.
Rakennuslupaa haettaessa energiatehokkuusluvun saavuttaminen uusin määräyksin ei ollut enää itsestäänselvyys. Rakennusten saaminen määräykset täyttäviksi energialaskennan osalta pakotti rakentajat kiinnittämään huomiota rakennusten energiatehokkuuteen kokonaisuutena. Kiristyneet energiamääräykset synnyttivät ajattelutavan muutoksen LVIS-suunnittelussa. Laitevalmistaja saivat myös uutta intoa kehittää energiatehokkaampia lämpöpumppuja, IV-koneita jne.
Moni omakotitalorakentaja joutui huomaamaan, ettei suorasähkölämmitteinen rakennus täyttänyt sellaisenaan energiatehokkuusvaatimuksia. Vielä kymmenen vuotta sitten valmistuneiden pientalohankkeiden pääasiallinen lämmitysaine oli noin 60 prosenttisesti sähkö. Viime vuonna sähkön osuus pääasiallisena lämmitysaineena pientalohankkeissa oli laskenut noin 30 prosenttiin (lähde tilastokeskus.fi). Sähkön suhteellinen osuus luvan vaatineissa hankkeissa on siten puolittunut kymmenessä vuodessa. Energiamääräysten vaikutus energiankulutukseen on tätäkin suurempi, koska suorasähkölämmitteisen pientalojen saaminen energiamääräysten mukaiseksi on vaatinut rakentajilta energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä kuten ilmalämpöpumpun asentamista.
Vas. Olemassa olevien asuinkerrostalojen energiatehokkuusluokka on uuden lain myötä keskimäärin noussut noin kaksi luokkaa. Oik. Uusien rakennusten energiatehokkuusluokka on uuden lain myötä keskimäärin noussut noin yhden luokan.
Yhteistyöllä parempiin ratkaisuihin
Myös muiden kuin omakotitalojen osalta on energialaskennassa tapahtunut ajattelutavan muutos. Aiemmin vaatimusten mukaisuus saavutettiin hyväksi havaituilla perustason suunnitteluratkaisuilla. Energiamääräysten tiukentumisen myötä yhteistyö eri suunnitteluryhmien välillä on lisääntynyt energiatehokkaiden ratkaisujen löytämiseksi ja vaatimustasojen täyttämiseksi. Energiatehokkaat tekniikat ovat yleistyneet: lämpöpumput, tehokas ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, älykkäät valaistusratkaisut, parantuneet puhaltimet ja pumput.
Energiatodistus myytäessä tai vuokrattaessa rakennusta
Olemassa olevaa rakennusta myytäessä ja vuokrattaessa tarvitaan lähes aina energiatodistus. Ostajat pääsevät vertaamaan rakennusten energiatehokkuutta keskenään ja nostamaan tämän yhdeksi ostokriteeriksi. Erityisesti nuorten keskuudessa on havaittavissa halukkuutta hankkia ympäristöystävällinen koti.
Uusien rakennusten energiatodistuksista poiketen olemassa olevien rakennusten energiatodistuksen laadinnan yhtenä osana on rakennuksen havainnointi paikan päällä sekä energiatehokkuutta parantavat toimenpide-ehdotukset. Toimenpide-ehdotukset ovat tärkeä osa olemassa olevan rakennuksen energiatodistusta, ellei jopa kaikkein tärkein. Hyvin laaditut toimenpide-ehdotukset antavat rakennuksen omistajalle hyviä vinkkejä energiankulutuksen vähentämiseksi.
Vuonna 2018 uusista pientaloista parhaan energiatehokkuusluokan A on saanut 12 % rakennuksista.
Hyödynnä ARAn tilastoja
Erilaisten energiatodistusten vertailtavuus toisiinsa on haasteellista. Vertailtavuutta vihreiden ja sinisten energiatodistusten välillä tuleekin välttää, koska laskentasäännöt näiden välillä poikkeavat huomattavasti toisista. Siniset energiatodistukset ovat nekin kokeneet yhden isomman muutoksen. Sinisten vuosien 2013 ja 2018 lakien mukaisten energiatodistusten laskennassa on paljon yhteneväisyyksiä ja voidaankin karkeasti todeta, että uusien rakennusten energiatodistukset2018 ovat yhden energiatehokkuusluokan parempia kuin energiatodistukset2013. Olemassa olevien rakennusten muutos parempaan energiatehokkuusluokkaan vaihtelee rakennuksen käyttötarkoitusluokittain 1–2 energiatehokkuusluokkaa.
Nykysäännöksillä myös ennen lähes mahdottomalta tuntunut energiatehokkuusluokkaan A pääseminen on tullut helpommaksi. Pienten asuinrakennusten (omakotitalot ja paritalot) uudemmista energiatodistuksista on 12 % energiatehokkuusluokkaa A, vanhemmista energiatodistuksista2013 0,5 %. Parempaan energiatehokkuusluokkaan yltäminen kohtuullisilla ponnistuksilla toivottavasti lisää halukkuutta panostaa rakennusten energiatehokkuuteen.
Energiatodistus on työkalu rakennusten energiatehokkuuden vertaluun. ARA on julkaissut tilastotietoa energiatodistusten energiatehokkuusluokista. Sen lisäksi, että ennen pystyi kahta taloa vertaamaan toisiinsa, voi jatkossa rakennusta verrata ARAn tilastoja apuna käyttäen koko Suomen tietoihin.