Asuminen ei ole vain asunto – asunto-osuuskunta tarjoaa kohtuuhintaista, yhteisöllistä asumista

RSS
15.1.2019 Helena Berg, ARA

Vuosien uurastus palkitaan kun asunto-osuuskunta Kotihelmi ryhmärakennuttaa puukerrostalon ARAn tuella. Kaikki halukkaat eivät pääse mukaan Kotihelmen ensimmäiseen taloon.

Asunto-osuuskunta on perinteisen omistus- ja vuokra-asumisen välimuoto ja sopiva vaihtoehto esimerkiksi keskituloisille ihmisille, jotka arvostavat kohtuuhintaista asumista ja yhteisöllisyyttä.  Monissa Euroopan maissa asunto-osuuskunta on suosittu asumisen malli monissa, muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Itävallassa.

Osuuskunta-asuminen mahdollistaa paljon

”Tämä on mainio vaihtoehto monenlaisille, yhteisöllisyyttä kaipaaville ihmisille ja myös asuntomarkkinoiden väliinputoajille, jotka eivät saa tai halua ottaa isoa asuntolainaa kodin hankkimiseksi Helsingistä”, Leena Nilsen kuvailee. Hän on ollut hankkeessa mukana alusta alkaen.

Nilsen pohtii yhteiskunnan muutosta, miten pätkä-, tilkku- ja osa-aikatöistä on tullut monille arkipäivää, mutta asumisen vaihtoehdot eivät ole eläneet muutoksen mukana.

”Talo mahdollistaa paljon, mutta ei pakota mihinkään”, Leena Nilsen iloitsee. Yhteisöllisyydestä hyötyvät esimerkiksi yksihuoltajat: kun sairastut tai lapsi sairastuu, on lähellä aina joku, joka on paikalla ja voi auttaa. Ja ikäihmisille löytyy kavereita erilaiseen toimintaan, yksin ei tarvitse olla, ellei niin halua. Yhteisistä juhlista, retkistä ja pikniceistä osuuskunnan jäsenillä on jo runsaasti kokemusta.

”Chiliä ja yrttejä laatikkoviljelmissä, kimppamatkoja Ikeaan osuuskunnan yhteisellä autolla, naapuriapua ikäihmisille ja turvallisia aikuisia lapsille”, kuvailee osuuskunnan jäsenJaana Laitinenasumisen visiotaan.

Tulevan talon muunneltavuus innostaa molempia: pienempiä asuntoja voi yhdistää yhdeksi isommaksi huoneistoksi siinä vaiheessa kun perhe on suurempi ja jakaa pienemmiksi, jos siltä tuntuu. Koti elää asukkaiden elinkaaren mukaan.

Tutustumiskierroksella Lakean Seinäjoen kohteessa
”Talo mahdollistaa paljon, mutta ei pakota mihinkään”, Leena Nilsen toteaa. Kuvassa (vas.) Aino Haikola ja Leena Nilsen sekä ARAn Marianne Jauhola tutustumassa Lakean Tuohi-puukerrostaloon Seinäjoella. Isäntänä Lakean toimitusjohtaja Timo Mantila.

Aidosti asukaslähtöinen ja kohtuuhintainen kerrostalo

Ryhmä kalliiseen ja vaihtoehdottomaan asumiseen kyllästyneitä helsinkiläisiä perusti vuonna 2005 Korret kekoon ry:n, jonka tavoitteena oli ryhmärakennuttaa asukkaiden toiveiden mukainen ja kohtuuhintainen yhteisöllinen kerrostalo. ”Aluksi tuntui, ettei vaihtoehtoja ole”, kertoo Leena Nilsen, joka toimi yhdistyksen puheenjohtajana.

Matka on ollut pitkä ja erilaisten vaiheiden kautta ryhmä innostui syksyllä 2017 ARAssa asunto-osuuskuntamallista ja omaksi-mallin rahoituksesta: ne vastasivat tavoitteita. Lähtökohtana ovat kohtuuhintaisuus ja aito asukaslähtöinen yhteisöllisyys.

Hanke on edennyt vuoden sisällä niin, että asunto-osuuskunta Kotihelmi on rekisteröitynyt ja sillä on säännöt. Tavoitteena on toteuttaa asunto-osuuskunnan omistukseen kerrostalo. Luonnokset tulevasta puukerrostalostakin on jo nähty. Ja Leena Nilsen on innoissaan, että hanke pääsi syksyllä 2018 mukaan Helsingin kaupungin kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan.

Talon rakennuttajaksi on valittu Lakea Oy ja rahoitukseen Lakean sovellettu Omaksi-malli. Jäsenet voivat valita itselleen sopivan omarahoitusosuuden: 5%, 10%, 15%, 20% tai 40% hankinta-arvosta. Asunnon voi lunastaa omaksi 20 vuoden vuokra-asumisen jälkeen, jolloin myös vuokra-aikana kertyneet huoneistokohtaiset lainanlyhennykset ja omarahoitusosuus lasketaan hyödyksi. Toisaalta  on mahdollista jatkaa myös vuokralla asumista. Rakennettavasta talosta muodostuu siten kohde, jossa on sekä omistusasuntoja että osuuskunnan vuokra-asuntoja. Sekä rakentamis- että jatkossa ylläpitokustannukset ovat kohtuulliset. Rakentamiseen haetaan rahalaitoslainalle ARAlta valtion takausta.

Puskaradio uudenlaisesta asumisen mallista on levinnyt niin tehokkaasti, että kaikki halukkaat eivät pääse mukaan ensimmäiseen taloon – jonotuslistalla on jo noin 250 osuuskunta-asumisesta kiinnostunutta potentiaalista asukasta. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, ei ensimmäinen osuuskuntatalo jää viimeiseksi. ”Meille on kertynyt valtava määrä tietoa tämän prosessin kuluessa ja haluamme tämän pilottihankkeen jälkeen jakaa sitä eteenpäin”, Leena Nilsen sanoo. 

Vapaaehtoista yhteisöllisyyttä ekologisessa talossa

Tulevien asukkaiden yhteisöllisyys on jo rakentunut asukaskokouksissa, joissa on ideoitu hankkeen eri vaiheita. Myös hallintamuodoista, osuuskunnan säännöistä, arkkitehtisuunnitelmista ja omarahoitusosuuksista on keskusteltu yhteisissä kokouksissa.

Talon suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Marco Casagrande, jonka kanssa asukkaat ovat suunnitelleet kotitaloaan. Hahmotteilla olevat 44 asuntoa ovat kooltaan seuraavanlaisia: 7 yksiötä (noin 37 m2), 20 kaksiota (noin 45 m2), 10 kolmiota (noin 67 m2) ja 3 asuntoa 4-5 huonetta+keittiö (77-100 m2). Tämän lisäksi on yhteistilat, esimerkiksi kokoustupa, keittiö ja pienimuotoinen kuntosali sekä saunat, pesutupa ja huoneistovarastot. Moduliasunnot on suunniteltu suurelta osin yhdistettäviksi ja talon suunnitelmat muuntautuvat erilaisille tonteille. Autopaikat ja pyöriensäilytystilat suunnitellaan tontin vaatimusten mukaan.

Asukkaat halusivat myös, että talo rakennetaan ekologisesti ja kestävän rakentamisen periaatteiden mukaisesti. Lakean kehittämä Sydänpuu-malli vastasi hyvin myös näihin toiveisiin. Mallissa yhdistyvät puun ja betonin parhaat ominaisuudet: kosteat tilat toteutetaan kivi/betonirakenteisina ja kuivat tilat puurakenteisina.

”Olemme keskustelleet, mitä yhteisöllisyys kullekin tarkoittaa, millaista yhteisöllisyyttä olemme kehittämässä”, Leena Nilsen kertoo. Lähtökohta on ehdottomasti vapaaehtoinen yhteisöllisyys, joka lähtee asukkaiden omista ideoista. Mutta asuminen yhteisöllisessä talossa tarkoittaa myös joitakin velvollisuuksia. Nämä on kirjattu selkeästi osuuskunnan ja talon sääntöihin.

”Vaikka ei tarvitse olla kaikessa mukana, en usko, että tämä malli sopii aivan introvertille ihmiselle”, Nilsen pohtii.

 


 

ARAlta avustuksia osuuskunta-asumisen kokeiluhankkeille

Vuonna 2019 ARA voi myöntää avustuksia asukaslähtöiseen asunto-osuuskuntakokeiluhankkeeseen yhteensä 400 000 euroa. Avustusta voidaan käyttää:

  • uusien asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien perustamisesta syntyviin suunnittelu- ja valmistelukustannuksiin. Avustuksen määrä on enintään 50 % kustannuksista.
  • lisäksi valtuudesta voidaan käyttää enintään 200 000 euroa asukaslähtöisten asunto-osuuskuntien mallisääntöjen kehittämisestä sekä kokeiluhankkeen koordinoinnista, neuvontatoiminnasta ja seurannasta aiheutuviin kustannuksiin.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.