Taloyhtiöt mukaan vihreää Lappeenrantaa rakentamaan

Uutinen 27.8.2014 klo 12.49
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva (Kuva: Mikko Nikkinen)
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva © Mikko Nikkinen
Pääkirjoitus Lappeenranta-asukaslehdessä 17.8.2014

Etelä-Karjalan Energianeuvonnan (ENNE) kanssa asioi vuoden 2013 aikana yli 5000 eteläkarjalaista. Heistä valtaosaa kiinnosti, kuinka voisi säästää energiaa kotitaloudessaan ja millaisia peruskorjauksia taloon tarvittaisiin energiatehokkuuden lisäämiseksi. Myös tänä vuonna neuvoja on kysytty yhtä vilkkaasti.

Valtaosa Energianeuvonnan puoleen kääntyneistä asiakkaista on ollut pientaloissa asuvia ihmisiä. Ilahduttavan monet ovat energiansäästöjä edistävien peruskorjausten lisäksi innostuneet oman sähkön tuottamisesta aurinkoenergialla. Näin he myös omalta osaltaan ovat mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa ja edistävät vihreän Lappeenrannan arvoja.

Nyt on vuoro kääntää katseet taloyhtiöihin ja odottaa, että taloyhtiöiden hallitukset, isännöitsijät ja myös yksittäiset asukkaat ottaisivat yhteyttä Energianeuvontaan.

Toki ikääntyvissä kerrostaloissa on energiatehokkuuden parantamisen lisäksi monia muitakin ongelmia ratkaistavana lähivuosina. Edessä voi olla putkistoremontteja tai kattojen korjauksia.  Monen eläkeikää lähestyvän asukkaan tai kauppakasseja ylimpään kerrokseen kantavan perheenäidin toivelistalta löytyy myös hissin asentaminen porraskäytävään. 

On ymmärrettävää, että yksinään tai puolisonsa kanssa kiinteistön asioista päättävän omakotiasujan on helpompi tehdä nopeita ratkaisuja kuin taloyhtiöiden osakkeenomistajien, jotka valitettavan usein kaatavat yhtiönsä hallituksen huolellisesti valmistelemat uudistushankkeet.

Syynä taloyhtiöiden haparoivaan päätöksentekoon on useimmiten pelko asumiskustannusten noususta ja sijoitustuottojen vähenemisestä. Nyt kannattaisikin perusteellisesti selvittää, voitaisiinko korjauksia kustantaa täydennysrakentamisella esimerkiksi korottamalla talon kerroslukua.

Kaupunki voi merkittävästi vaikuttaa asuinalueiden tulevaisuuteen kaavoituksella, jota viitoittaa muun muassa tavoite eheyttää ja tiivistää kaupunkirakennetta. Asutusta ei ole järkevää levittää aina vain laajemmalle, vaan uusia asuntoja mahtuu hyvin kaupungin keskustaan sekä jo olemassa olevan kunnallistekniikan ja katuverkon ulottuville. Näin nykyisille palveluillekin tulee enemmän käyttäjiä ja asuntoalueemme säilyttävät vetovoimaisuutensa.

Mielestäni kaupungin ja taloyhtiöiden olisi nyt puhallettava yhteen hiileen. Koska monen talon omalla parkkipaikalla ja omassa pyörävarastossa on jo nykyiselläänkin ahdasta, kaupungilta edellytetään joustavuutta autopaikkaratkaisuissa ja pyöräparkkien sijoittelussa kerrostaloalueille. Taloyhtiöiltä taas edellytetään rohkeutta tarttua uudistuksiin ja voimavaroja hankkeiden valmisteluun sekä erilasten toteutus- ja rahoitusvaihtoehtojen vertailuun.

Valtio voisi omasta puolestaan edistää energian säästämistä myöntämällä taloyhtiöiden hankkeisiin energia-avustuksia, kuten vielä vuonna 2013 tapahtui. Taloyhtiöiden kannattaa olla valppaana ja seurata valtionavustusten jakoperusteita vuosittain. Esimerkiksi hissittömissä kerrostaloissa olisi juuri nyt oikea aika ryhtyä suunnittelemaan hissien jälkiasennusta. Vielä tällä hetkellä valtion avustus kattaa enimmillään puolet jälkiasennushankkeen kustannuksista.

Kannustankin taloyhtiöitä aloitteellisuuteen ja kauaskantoiseen päätöksentekoon. Ennen pitkää uudistukset näkyvät pienempinä energialaskuina ja lisäävät merkittävästi asumismukavuutta. Vaikka yhtiökokous ei heti ensimmäisellä kerralla hyväksyisikään uudistusten toteuttamista, niiden esilletuominen muokkaa vähitellen tietä kestävän kehityksen ratkaisuille.

Lappeenrannan kaupungin Asuntopalvelu Oy on näyttänyt hyvää esimerkkiä jo parin vuoden ajan omissa vuokrataloissaan. Energiankulutusta on hillitty korjaamalla laitteistoja sekä talojen rakenteita. Korjausten ansiosta energiankulutus on laskenut vuoden 2012 jälkeen 10–15 prosentilla.

Pienet ja keskisuuret yrityksetkin ovat avainasemassa, kun vihreää Lappeenrantaa rakennetaan. Ja eivätkö aurinkopaneelit istuisi hyvin myös yritys- ja liiketalojen laajoille katoille. Lappeenranta haluaa kasvaa ja kehittyä puhtaalla energialla.

Kimmo Jarva
Lappeenrannan kaupunginjohtaja