Alustavia havaintoja laadullisen haastatteluaineiston perusteella

Uutinen 13.7.2015 klo 12.35

Kuluttajatutkimuskeskuksen "Valikoivan muuttoliikkeen vaikutukset alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla"-tutkimuksessa tarkastellaan muuttaneiden näkökulmasta Espoon keskukseen muuton ja sieltä poismuuton syitä, Espoon keskuksessa elämistä sekä keskuksen kehittämistä.Tutkimus on toteutettu teemahaastattelemalla seitsemän Espoon keskukseen muuttanutta ja seitsemän poismuuttanutta henkilöä, jotka ilmoittivat tutkimushankkeen kyselyssä halukkuudestaan osallistua henkilökohtaiseen haastatteluun. Mahdollisimman kattavan kuvan saamiseksi haastateltaviksi valittiin eri-ikäisiä, erilaisissa sosioekonomisissa asemissa olevia ja erilaisissa asumismuodoissa Espoon keskuksen eri osissa asuvia tai asuneita miehiä ja naisia. Haastattelut analysoitiin teemoittelemalla ja sisällön analyysillä.
 

Haastatteluiden perusteella merkittävin syy Espoon keskukseen muuttoon oli alueelta löytynyt sopiva asunto hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien ääreltä, mutta samalla myös laajojen viheralueiden ja puistojen vierestä. Alueen asuntotarjontaa pidettiin monipuolisena ja omistusasuntojen hintatasoa kohtuullisena verrattuna muuhun pääkaupunkiseutuun. Espoon keskuksen tarjoamat palvelut arvioitiin arkielämän kannalta riittäviksi, esimerkiksi päivittäistavarakaupat ovat sopivan kokoisia. Lisäksi moni arvosti sijaintia rantaradan varressa ja mahdollisuutta elää ilman omaa autoa hoitaen helposti päivittäiset asioinnit ja työmatkat kävellen, pyöräillen tai julkisilla kulkuneuvoilla. 

Alueelle pysyvästi muuttaneet kokivat viihtyvänsä alueella hyvin. Sen sijaan väliaikaisesti, esimerkiksi opintojen vuoksi alueella muuttaneet eivät välttämättä halunneet kiintyä tai juurtua alueeseen, koska kokivat poismuuton olevan tällöin helpompaa. Alueen huonosta maineesta moni kuuli vasta sinne muutettuaan ja ajatteli, että huono maine häiritsee enemmän muita kuin alueella asuvia. Alueella asuvia maahanmuuttajia ei koettu ongelmana, mutta yhteiskunnan kotouttamistoimenpiteitä pidettiin riittämättöminä. Mahdolliset asumisen ongelmat liittyivät lähinnä asuintaloon; oltiin esimerkiksi tyytymättömiä taloyhtiön toimintaan tai naapureihin.

Poismuuttoa haastateltavat perustelivat arjen sujumisella ja asumisen arvostuksiin liittyvillä tekijöillä. Haluttiin muuttaa esimerkiksi lähemmäksi työ-tai opiskelupaikkaa tai lapsen tulevaa koulua. Edullisemmat asumiskustannukset mainittiin yhdeksi syyksi muutettaessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Poismuuton syyt saattoivat liittyä myös itse asuntoon tai asumisen laatuun. Esimerkiksi vilkasliikenteisen tien varrella sijainnut asunto koettiin liian meluisaksi, naapureiden kanssa ilmeni ongelmia tai asumisen muoto, kuten paritaloasuminen, ei tuntunut itselle sopivalta.

Kaikki haastatellut nostivat kehittämisen keskiöön Espoon keskuksen ytimen, aseman ympäristön erilaisine palveluineen. Sitä pidettiin rakenteeltaan sekavana ja vaikeakulkuisena monine rappusineen ja tasoineen. Lisäksi runsaat betonipinnat, epäsiisteys ja roskaisuus tekivät siitä epäviihtyisän. Kulkureittejä toivottiinkin selkeytettävän ja yhteyksiä parannettavan alueelle rakennettujen kauppakeskusten sekä radan etelä- ja pohjoispuolten välillä. Alueelle toivottiin myös lisää erilaisia istutuksia ja tehokkaampaa kiinteistöjen hoitoa ja puhtaanapitoa.

 

Kuluttajatutkimuskeskus, Helsingin yliopisto
Katri Koistinen & Liisa Peura-Kapanen     

2.6.2015