Kuulumisia Seinäjoelta

Arjen keskiössä -hankkeen ensimmäinen työpaja järjestettiin Seinäjoella 23.8. Paikalla oli runsas 40 ihmistä. Mukana pajassa oli:

  • palvelunkäyttäjiä,
  • Seinäjoen kaupungin sosiaalityön ja vammaispalvelujen edustajia,
  • kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen edustajia ja
  • asumispalveluiden työntekijöitä

Työpajassa oli mukana myös edustus hankkeessa kumppaneina olevista muista kaupungeista/kuntayhtymistä. 

Matti Kuvaja, Seinäjoen kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja:

”Korostan tällaisen kehittämistyön tärkeyttä sekä valtakunnallisesti että Seinäjoen kaupungille. Tavoitteena tässä on normaalin elämän mahdollistaminen kehitysvammaiselle ihmiselle, heidän unelmiensa ja toiveidensa mukaisen arjen luominen, taaten vammaiselle ihmiselle ne palvelut jotka hänelle kuuluu. Toivon, että työpajatyöskentelyyn sitoudutaan ja että työpajatyöskentelyn pohjalta lähdetään paikallisesti innolla toimimaan, viemään suunnitteluprosessia edelleen eteenpäin työpajatyöskentelyssä muotoutuneiden konkreettisten ajatusten ja esitysten kanssa.”

Harri Jokiranta, Seinäjoen kaupunki, apulaiskaupunginjohtaja:

”Seinäjoelle lähtökohtana hankkeeseen mukaan tulemiselle on ollut ajatus poikkihallinnollisen työskentelyn vahvistamisesta ja mallintamisesta. Keskeistä on pohtia sitä, miten erityisryhmien asumisen näkökulmat, hyvän asumisen periaatteet, sisällytettäisiin suunnittelu – ja täytäntöönpanoprosessiin – jo siihen varsinaiseen perustyöhön, eli esimerkiksi maankäytön suunnitteluun, kaavoitukseen ja liikennesuunnitteluun.”

”Seinäjoki on suhteellisessa väestön kasvussa suurimpien kaupunkien joukossa. Väestö kasvaa 800-1000:lla asukkaalla vuodessa sekä syntyvyyden että nettomuuton kautta. Kuvaavaa Seinäjoen väestökasvulle on myös se, että n. 50 % muuttavista tulee Etelä-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelta. Väestökasvu asettaa tietenkin myös haasteita: väestön määrällinen kasvu tarkoittaa myös palvelutarpeen, ei ainoastaan palvelukysynnän kasvua. Väestörakenne on siis suotuisa: ikääntyminen kasvaa 2020 jälkeisenä aikana, eli Seinäjoella on vielä joitain vuosia aikaa varautua tämän tuottamiin muutoksiin ja palvelukysynnän kasvuun.”

”Asetamme kovat tavoitteet tämänpäiväiselle työskentelylle: ydinkysymys on meille se, miten asuinalueiden suunnittelua ja tätä kautta yhteisöjen toimivuutta voidaan kehittää.  Kaupungin näkökulmasta myös yhdyskuntarakenteen tiivistäminen on keskeinen kysymys palvelujen tuottamisen kannalta.”

Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto:

”Arjen keskiössä hankkeen työskentelytavassa on kolme keskeistä periaatetta:

  1. Kaikki kutsutaan mukaan innovoimaan uusia asumisen ja elämisen ratkaisuja. Keskeistä on saada asunto- ja sosiaalitoimi saman pöydän ääreen ja tulevat asukkaat ja heidän läheisensä työskentelemään yhdessä työntekijöiden kanssa.
  2. Prosessi tulee toistaa useamman kerran, mikä mahdollistaa oppimisen ja uusien ratkaisumahdollisuuksien kehittymisen.
  3. Paikallisuus, joka tarkoittaa sitä, että tulee etsiä juuri sille alueella sopivia ratkaisuja. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että lähdetään työskentelemään paikallisista tarpeista käsin ja paikallisilla resursseilla.”

”Lähtökohtana työskentelyssä on, että löydetään ihmisille merkitykselliset asiat, unelmat ja toiveet ja lähdetään rakentamaan suunnittelua näiden ympärille ja tulevien asukkaiden lähtökohdista. Keskeistä on asuntosuunnittelun kytkeminen lähiyhteisön kehittämiseen.”

Markku Aho, ARA, rahoituspäällikkö:

”ARA rahoittaa Arjen keskiössä -hanketta kehittämismäärärahalla, ja tavoitteena on kehittää kehitysvammaisten asumista, tuottaa uusia malleja, uusia asumisratkaisuja, joita jatkossa voidaan rahoittaa ARAn kehitysvammaisten asumiseen kohdennetuin investointiavustuksin. Kehitysvammakohteisiin on vuodesta 2005 rakennettu investointiavustuksen turvin jo yli 2000 asuntoa, tällä hetkellä vuosittain valitaan noin 500 asuntoa rahoitettavaksi. Rahoitus painopiste on tehostetun tuen asumisessa sekä kehitysvammalaitosten purkamisessa, niin että uutta asuntokantaa tuotetaan sekä laitosasumisesta että lapsuuden kodeistaan muuttaville kehitysvammaisille ihmisille.”

Kimmo Rönkä, Movense Oy, pajan innovointiprosessin vetäjä:

”Innovoinnissa on kyse uuden ajattelun tuottamisesta erilaisiin suunnitteluprosesseihin. Yhtenä keskeisenä lähtökohtana on että toimitaan yhteistyössä eri alojen toimijoiden kanssa - eli tuodaan suunnittelussa yhteen toimijoita monilta eri toimialoilta, ja tässä hankkeessa myös monista eri kaupungeista. Erittäin tärkeänä on loppukäyttäjien edustus, tulevien asukkaiden vahva osallisuus suunnitteluprosessissa.

Keskeisenä suunnittelutyössä on myös paikallisuus. Pohjanmaalla pitää edetä Pohjanmaan keinoilla. Ei voida Helsingistä siirtää malleja tänne, vaan näillä paikallisilla resursseilla ja traditioilla työskennellään.”

 

Julkaistu 20.3.2013 klo 13.27, päivitetty 18.4.2017 klo 12.51