Usein kysyttyä E-lukulaskelmista ja liitteistä

Vastaus:

Kyllä. Päätös hankkeeseen ryhtymisestä saa olla ehdollinen myönteiselle avustuspäätökselle, esim. ”- - toteutetaan, jos ARA myöntää avustuksen”.

Päätöksen on kuitenkin koskettava avustettavaksi haettavien toimenpiteiden toteutusta ja sisällettävä selvitys hankkeen rahoituksesta.

Vastaus:

E-lukulaskelmat, selvityksen ja kustannusarvion toimenpiteistä voi tehdä rakennusalan ammattilainen, jolla on niiden tekemiseen riittävä osaaminen ja kokemus. Selvityksellä voi olla useita allekirjoittajia.

Energiatodistuksen puolestaan voi tehdä vain pätevöitynyt energiatodistuksen laatija.

ARA suosittelee käyttämään jo laskelmien teossa pätevöitynyttä energiatodistuksen laatijaa. Pätevöityneet laatijat löydät Energiatodistusrekisteristä. Siirry Energiatodistusrekisteriin

Esimerkkitapaus: 
Voiko asuinrakennuksen omistaja tehdä itse suunnitelmat, laskelmat ja energiatodistuksen aurinkosähkön hankinnasta, jos hänellä on energiatodistuksen laatijan sekä sähköalan pätevyys?

Vastaus on kyllä. ARA voi kuitenkin pyytää hakijaa toimittamaan tarvittavia lisäselvityksiä laatijan pätevyydestä ja toimenpiteiden kustannuksista hakemuksen liitteeksi.

Vastaus:

Paritaloissa rakennustunnusten määrä kertoo, laaditaanko E-lukulaskelmat koko rakennuksesta vai kummastakin paritalon osasta erikseen.

Jos paritalolla on yksi pysyvä rakennustunnus, laaditaan E-lukulaskelmat koko rakennuksesta.

Jos paritalolla on kaksi pysyvää rakennustunnusta, laaditaan E-lukulaskelmat molempien osalta erikseen.

Rakennus katsotaan silloinkin yhdeksi rakennukseksi, jos paritalot ovat yhteydessä toisiinsa kiinteän rakennelman, kuten autokatoksen välityksellä. Jos toinen osakas hakee energia-avustusta myöhemmin, tarvitaan uudet E-lukulaskelmat sekä maksatushakemuksen liitteeksi uusi, virallinen energiatodistus rakennuksesta.

Rakennuksen mahdolliset erilaiset rakenne- ja LVISA-ratkaisut huomioidaan laskennassa.

Vastaus:

Säätötekniset parannukset kuten älykkäät patteriverkostot lasketaan kuuluvaksi avustettavien toimenpiteiden luokkaan ”Kiinteistönhallintajärjestelmät energian käytön tehostamiseen, sisäilmasto-olosuhteiden parantamiseen sekä järjestelmän säätöön, tasapainotukseen ja ohjaukseen sekä järjestelmän oikean toiminnan varmistamiseen liittyvä toimenpide sekä niiden tarvitsemat rakennukseen tulevat kaapeliasennukset ja tietoverkot”.

Toimenpiteen avustetavaksi hyväksyttävät kustannukset ovat 50 %:ia ja siten mahdollinen avustus 25 %:ia toimenpiteen kokonaiskustannuksista.

Energiatodistuksen laatimisessa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja asetuksia.

Vastaus:

Jos rakennuksen käyttötarkoitusta on muutettu, esimerkiksi liiketilasta asuinrakennukseksi, käyttötarkoituksen muutosajankohta on aina E-luvun lähtötilanteen laskenta-ajankohta.

Esimerkiksi, jos rakennus on valmistunut vuonna 1950 liikerakennukseksi. Vuonna 1980 rakennukseen on tehty käyttötarkoituksen muutos, jolloin siitä on tullut asuinrakennus. Tällöin E-lukulaskennassa laskelmien lähtötilanteeksi katsotaan käyttötarkoituksen muutosvuosi eli 1980.

Vastaus:

Kaikki rakennuksen elinkaaren aikana tehdyt laajennukset, ja myös mahdolliset energia-avustuksen yhteydessä tehtävät uudet laajennukset, huomioidaan mukaan jo vertailutason (=lähtötilanne) E-lukua laskettaessa. Esimerkiksi kylmien ullakko- ja kellaritilojen muuttaminen asuinkäyttöön katsotaan lisärakentamiseksi/laajennuksiksi.

Laajennukset lasketaan niillä lähtöarvoilla, millä laajennus on tehty tai tullaan tekemään.

Vertailutason E-luku on siis yhdistelmä vanhaa rakennusta sekä laajennusta. Esimerkiksi rakenteiden U-arvot (=rakenteiden lämmönläpäisykertoimet) lasketaan pinta-aloilla painotettuina keskiarvoina alkuperäisistä ja laajennuksen U-arvoista.

On tärkeää, että pinta-alat täsmäävät, niin avustuksen haun yhteydessä tehtävissä E-lukulaskelmissa, kuin maksatuksen yhteydessä tehtävässä energiatodistuksessakin.

Huom! Uudisrakentamiseen verrattavan täydennysrakentamisen kustannuksia ei avusteta.

Vastaus:

Energia-avustus koskee vain asuinrakennuksia. E-lukulaskelmissa liiketiloja ei lueta mukaan asuinrakennuksen lämmitettyyn nettoalaan muutoin kuin kahdessa poikkeustapauksessa. Tilat luetaan lämmitettyyn nettoalaan vain, jos:

• liiketilan pinta-ala on vähemmän kuin 10 % rakennuksen lämmitettävästä nettoalasta tai
• liiketilan pinta-ala on alle 50 m².

Riittää, että toinen kohta edellä mainituista täyttyy.

Huom. Avustusta ei voida myöntää niihin kustannuksiin, jotka koskevat liiketiloja.