Uutinen 10.1.2022 klo 14.16
Suosiotaan lisännyttä asumisoikeusasumista säätee laki, joka on muutoksessa vuoden 2022 alusta alkaen. Käytäntöjä selkeytetään, jotta järjestelmä palvelisi paremmin todellisessa asunnontarpeessa olevia. Muutokset vaikuttavat sekä asumisoikeusasunnon hakemiseen, nykyisiin asukkaisiin että viranomaisten rooleihin.
”Asumisoikeusasumiseen liittyviä käytäntöjä selkeytetään, jotta järjestelmä palvelisi paremmin todellisessa asunnontarpeessa olevia asunnon hakijoita. Uudistus nopeuttaa asumisoikeusasuntojen tarjoamiseen ja hyväksymiseen liittyvää prosessia”, sanoo ylitarkastaja Anne Salin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksesta (ARA).
Asumisoikeusasunnon hakemisessa on nyt ja uudistuksen jälkeenkin kaksi vaihetta: hae ensin järjestysnumero ja lähetä sen jälkeen asuntohakemus. Jos useampi henkilö hakee samaa asuntoa, ratkaisee pienin numero, kuka asunnon saa.
Uusi järjestysnumero ARAsta, vanhat voimassa 2023 loppuun
”Monimutkaiseksi koettu asumisoikeusasunnon hakeminen yksinkertaistuu. Uudistuksen jälkeen asunnon hakemiseen tarvittavan järjestysnumeron saa ARAsta riippumatta siitä, missä asunnon hakija asuu tai mistä hän hakee asuntoa”, Anne Salin kertoo.
Uutta valtakunnallista järjestysnumeroa voi hakea ARAsta 1.9.2023 alkaen digitaalisesti. Tämä numero on voimassa kaksi vuotta. Mutta järjestysnumero on käytetty, kun muutat asumisoikeusasuntoon. Jos vaihdat asuntoa toisen asukkaan kanssa tai jos muutat samassa kohteessa olevaan asuntoon, ei järjestysnumeroa tarvita.
Salin toteaa, että vanhassa järjestelmässä kerran saatu järjestysnumero oli voimassa vaikka ikuisesti, ja jollakin saattoi olla useita järjestysnumeroita eri paikkakunnilla. Vanhat kunnasta tai kaupungilta haetut järjestysnumerot ovat voimassa 31.12. 2023 saakka.
Lisää joustoa aso-asunnon hallintaan
Uutta on myös se, että tulevaisuudessa asumisoikeusasunnon voi luovuttaa perheenjäsenelleen kahden vuoden asumisen jälkeen. Esimerkiksi jos vanhemmat muuttaisivat pois, voisivat he luovuttaa asunnon täysi-ikäiselle lapselleen, Anne Salin kertoo.
Asumisoikeusasunnosta ei myöskään tarvitse luopua, jos muutat työn tai opiskelun vuoksi tilapäisesti toiselle paikkakunnalle. Voit myös vuokrata asuntosi pariksi vuodeksi. Asuntoa ei voi kuitenkaan antaa väliaikaiseen majoitustoimintaan, kuten Airbnb-asunnoksi, Salin muistuttaa.
Lisäksi asumisoikeusyhteisöjen asukashallinto vahvistuu, jolloin asukkailla on jatkossa paremmat mahdollisuudet vaikuttaa.
Lisätietoja muutoksista
MIKÄ ASO-ASUNTO?
Asumisoikeusasuntoja (aso) on Suomessa noin 52.000. Niiden kysyntä on lisääntynyt korona-aikana. Ensimmäiset aso-asunnot rakennettiin 1990-luvulla.
Asumisoikeusasuntoja on 48 paikkakunnalla, suurimmat asumisoikeusasuntoja tarjoavat yhteisöt ovat: Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy, TA-asumisoikeus Oy, AVAIN Asumisoikeus Oy ja Helsingin Asumisoikeus Oy. Kaikilla asumisoikeusyhteisöillä on verkkosivut, joiden kautta asunnon hakeminen käy kätevästi.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) tukee asumisoikeusasuntojen rakentamista ja peruskorjaamista myöntämällä rakennuttajayhteisöille valtion tukemaa korkotukilainaa.
Asumisoikeusasukas maksaa asunnostaan asumisoikeusmaksun, joka on 15 % asunnon rakentamiskustannuksista. Tämän lisäksi hän maksaa käyttövastiketta kuukausittain. Alle 55-vuotiaalla asunnon saamiseen vaikuttaa hakijan varallisuus.
Esimerkkejä aso-asuntojen käyttövastikkeiden suuruudesta vuonna 2021:
- Tampereella, Turussa ja Oulussa käyttövastikkeet olivat noin 25 % edullisempia kuin vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat. Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat olivat keskimäärin 43 % kalliimpia kuin aso-asuntojen käyttövastikkeet.
- Suurissa kaupungeissa, Espoota lukuun ottamatta, käyttövastikkeet olivat hieman ARA-vuokria edullisempia.
Lisätietoja muutoksista: Anne Salin, ylitarkastaja, ARA, p. 029 525 0829
- sähköpostit muotoa: etunimi.sukunimi@ara.fi