ARA-pajassa heräteltiin keskustelua asumisen laadusta ja esteettömyydestä

Uutinen 2.4.2014 klo 17.09

Ensimmäinen ARA-paja tapahtuma keräsi noin parisataa alan ammattilaista kuuntelemaan ARAn kehittämistoiminnan tuloksia ja keskustelemaan asumisen uusista tuulista. Tapahtuman teemaa, laadukasta asumista kaikille, tutkailtiin kahden seminaaripäivän aikana useasta näkökulmasta: tulevaisuuden, taloudellisuuden, kestävyyden että inhimillisyyden kannalta.

ARAn kehittämistoiminnan pintaa raapaistiin sangen laaja-alaisesti. Tilaisuudessa päästiin tutustumaan mm. yhteistoimintamallin hyötyihin asuntotuotannossa ja peruskorjaamisessa, kiinteistön elinkaarihallintamalliin sekä elinkaarimittareihin sekä erityisryhmien asumiseen liittyvien hankkeiden tuloksiin ja tuotoksiin. Katseet kohdistettiin myös tulevaan.

Esteettömyys luo laadukasta asumista

ARA-pajan 2014 paneelikeskustelu esteettömyydestä

Panelistit Tero Vanhanen, Niina Kilpeläinen, Kirsti Pesola, Kari Siitonen ja Erja Väyrynen sekä paneelin vetäjä Juha Salmi.

Paneelikeskustelu tarjosi loistavia näkökulmia usealta eri taholta esteettömyyskysymyksiin ja herätti vilkasta keskustelua aiheesta. Puheenvuoroissa nousi esille esteettömyyden laaja-alaisuus. Kaiken kaikkiaan esteettömyys nähtiin hyvänä asiana, mutta se, millä tavoin, missä ja miten se pitäisi omaksua kaikkeen toimintaan, jakoi mielipiteitä.

Yhdistysten näkökulmasta puhuvien panelistien mielestä sen olisi oltava jokaisen kodin perusominaisuus, josta ei pitäisi tinkiä. Sanana sen väritys haluttaisiin saada käännettyä positiiviseksi, se pitäisi yhdistää mieluummin laatuun kuin vammaisuuteen. Esteettömyydellä haetaan samaa kuin kestävällä kehityksellä; sillä annetaan kaikille ihmisille mahdollisuus toimia ja elää itselleen hyvässä ympäristössä, kestävästi. Laajimmillaan esteettömyys on kaikkia koskeva laatutekijä, ajattelutapa, joka vaikuttaa – jos ei siihen, miten elämme nyt – niin siihen miten elämme tulevaisuudessa. Esteettömyys tarjoaa toimivuutta ja turvallisuutta kaikkien asumiseen.

Rakentamisen ja asuntotuotannon näkökulmasta esteettömälle rakentamiselle ja korjaamiselle nähtiin  hidasteita, kuten muuttuvat määräykset, kaavoitus ja kustannustekijät sekä eri näkökulmat niihin. Esteettömyyttä lähestyttiin mieluusti varautumalla siihen jo etukäteen - ehdotuksia uusista muunneltavista kulkua helpottavista ratkaisuista heitettiin ilmaan – sekä muuntojoustavien rakennusratkaisujen kautta.

Esteetömyys edistää yhdenvertaisuutta

Ministeriön ja lainsäädännön sekä ohjauksen näkökulmasta puolestaan korjaamista ja uudisrakentamista kumpaakin tarvitaan, jotta voidaan tulevaisuudessa vastata esteettömien asuntojen tarpeeseen. Markkinoille on saatava riittävä määrä kaiken tyyppisiä esteettömiä, eri tavoin esteettömiä, asuntoja, silloin kun niitä tarvitaan ja kohtuulliseen hintaan. Samalla rakennetaan yhdenvertaista yhteiskuntaa, jossa kaikilla on  mahdollisuudet toimia itsenäisesti yhteiskunnan osana.

Yhteinen huoli oli selkeästi se, miten saadaan toteutettua kohtuuhintaista asuntokantaa. Tähän tarvitaan vaihtoehtoja, muunneltavuutta, joustavuutta ja tekniikan kehitystä. Myös kaavoituksen rooli nähtiin olennaisena osana; jo siinä pitää miettiä erilaiset ratkaisut esteettömyyttä ajatellen.

Ikäpuvulla askel kohti ikääntymistä

Ageman-puvun testausta

ARA-pajassa Terhi Tamminen Avaava Oy:stä tarjosi osallistujille mahdollisuuden kokeilla miltä tuntuu ikääntyä. Testattavana oli AgeMan-puku, joka vaikuttaa samoin kuin vanheneminen: vaimentaa ääniä, heikentää näköä ja alentaa kuuloa sekä vaikeuttaa liikkumista. Pukua testanneet Raija Hynynen, Jani Saarinen ja Anna Helamaa hämmästyivät puvun vaikutuksista eri toimintoihin.

”Kun itse kokee, mitä se (vanheneminen) todellisuudessa on, niin kyllä se avasi silmät sille, mitä tapahtuu kun on huono toimintakyky,” totesi Raija Hynynen pukua kokeiltuaan. Hänelle raskainta oli asioiden kurottelu lattiatasolta.

”Tuskan hiki tuli, ihan oikeasti. Meikäläinen vielä pystyi tuon kanssa liikkumaan, mutta kyllä se aikalailla jäykistää”, totesi Jani Saarinen puvun saatuaan pois päältä. Eniten häntä häiritsivät puku päällä liikuttaessa näön ja kuulon heikkeneminen sekä käsien motoriikan eli sormenpäiden käytön kangistuminen. Eikä hän alunperinkään ollut liittänyt nivelten kankeutta ennakko-odotuksiinsa puvun käytöstä. ”Aika epätodellisen oloista, kun mietit että tavaroita ei heti saakaan käsiinsä.”

AgeMan-puvun testaajat (1)

AgeMan-puvun kokeilua. Testaajina Anna Helamaa, Jani Saarinen ja Raija Hynynen.

ARA-paja 2014, kuva Erkki Weckman ja Rauni Ohvo

  

  

Erkki Weckmanille ARA-paja-päivien anti herätti ajatuksia sekä rakennusten elinkaareen että erityisesti vuokra-asumisen esteettömyyteen liittyen. ”Mielestäni esteettömyys on hirveän hyvä asia, mutta olen sitä mieltä, että jos se vaaditaan jokaiseen asuntoon, niin se ei välttämättä toimi – esimerkiksi pienissä asunnoissa. Vaihtoehtoja ja muunneltavuutta pitäisi olla”, Weckman toteaa. Kuvassa Rauni Ohvo ja Erkki Weckman (oik.) Mäntsälän Vuokra-asunnot Oy:stä.

    

   ARA-paja 2014, kuva Päivi Karvinen ja Anne Viita

Päivi Karvinen (vas.) Huvikummun viestistä ja Anne Viita (oik.) Vuokralaiset ry:stä  kertoivat olevansa toisen päivän esitysten jälkeen entistä enemmän esteettömyyden kannattajia. Toisen päivän puheenvuorot olivat tuoneet sen hyvin esiin, että esteettömyyteen kuuluu paljon enemmän kuin mistä yleensä puhutaan. kertoi. Päivi Karvinen antoi kiitosta esitysten monipuolisista näkökulmista erityisesti kehitysvammaisten asumiseen liittyen. Hän toivoisi seminaareihin yleisestikin enemmän asiaa viihtyisyyden, esteettömyyden sekä moniaistillisen esteettömyyden näkökulmasta.
”Esteettömyys ei ole pelkästään kynnyksettömyyttä, vaan se on todella laajempi asia. Se oli minulle sellainen tämän seminaarin ahaa-elämys."