Samanlaisia, mutta niin erilaisia

RSS
25.9.2019 Hannu Ahola, ARA

On mentävä kauas, jotta näkee lähelle. Pohjoismailla on samanlaisia ongelmia asumisessa, mutta ratkaisut ovat erilaisia. Joistain voi ottaa mallia ja joitakin kannattaa välttää. Kaikesta huolimatta asuntoasiat ovat Suomessa kohtuullisen hyvällä tolalla, myös pohjoismaisessa vertailussa. Tehtävää riittää täälläkin, mutta sitä varten on ARA. Tai kuten ruotsalaiset kollegamme sen sanovat: ”Varför Sverige har inte egen ARA?”

HannuAhola Fsaarilla
ARAn Hannu Ahola Färsaarilla.

Pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien tavoitteena on tuottaa hyvää ja turvallista asumista kansalaisilleen. Miten maat ovat siinä onnistuneet? Ja mitä kuuluu Pohjoismaiden asuntomarkkinoille ja niiden harjoittamaan asuntopolitiikkaan? Näihin kysymyksiin haimme ja saimme vastauksia Färsaarilla 11.-12.9. järjestetyssä pohjoismaisten asuntovirkamiesten vuosittaisessa tapaamisessa (Nordiska Bostadsmöte).

Färsaaret, kuin Islanti pienemmässä mittakaavassa

Kokouksen isäntänä toimi Färsaaret. Färsaaret muodostuu 18 vuoristoisesta saaresta, jotka sijaitsevat pohjoisella Atlantilla Skotlannin, Norjan ja Islannin välissä. Asukkaita on 52 000 henkeä, joista 21 000 pääkaupunki Torshavnissa. Färsaaret on ollut Tanskan itsehallintoalue vuodesta 1948. Kun Tanska liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1973, Färsaaret jättäytyi sen ulkopuolelle kalastuspoliittisista syistä.

Uusia vuokrakoteja Färsaarilla
Pohjoismaiden asuntovirkamiehet tutustuvat uusiin vuokrakoteihin Färsaarilla.Kuvassa oikealle ARAn Jarmo Linden.

Norjalaiset viikingit tulivat Färsaarille 800-luvulla. Isänniltä kuulemamme tarinan mukaan lukutaitoiset viikingit asettuivat Färsaarille ja lukutaidottomat jatkoivat kohti Islantia. Islantilaisen version mukaan sairastuneet viikingit jätettiin Färsaarille ja terveet purjehtivat Islantiin. Niin tai näin, suurin osa väestöstä on skandinaavista ja anglosaksista alkuperää olevia färingejä. Pääkieli on fääri, jonka lähin vastine on islanti.

Meren ympäröimillä vihreillä saarilla laiduntaa 80 000 lammasta. Metsiä ei ole, mutta yksittäisiä puita on istutettu hyvin hoidettujen, usein nurmikattoisten omakotitalojen pihoille. Kalastus tuo valtaosan vientituloista. Turismi on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, minkä seurauksena kansainvälinen hotelli-imperiumi Hiltonkin rakentaa uutta hotellia Färsaarille.

Tänä vuonna talouden ennustetaan kasvavan 5 prosentin vauhdilla. Työttömiä on vain 1 prosentti työvoimasta. Väestö kasvaa ja keskittyy pääkaupunki Torshavniin. Asuntopulan hillitsemiseksi paikallinen asuntorahasto Bustadir rakennuttaa vuosittain 100-300 kohtuuhintaista vuokra-asuntoa. Asunnot menevät hyvin kaupaksi, mutta lisää tarvitaan.

Islanti haluaa lisätä asuntotuotantoaan

on toipunut hyvin reilun kymmenen vuoden takaisesta finanssikriisistä ja asuntomarkkinoiden romahduksesta. Islannin talous kasvaa turismin siivittämänä ja maassa vallitsee täystyöllisyys. Väestönkasvu on yksi Euroopan nopeimmista.

Ensiasunnon ostajien osuus nousi 27 prosenttiin, mikä on uusi finanssikriisin jälkeinen ennätys. Asuntojen hintojen nousu on tasaantunut ja levinnyt myös Reykjavikin ympäristöön. Vuokra-asuntoja kaivattaisiin erityisesti Reykjavikissa, mutta vapaat asunnot menevät Airbn kautta turisteille.

Islannissa asunto- ja rakennusmarkkinoiden arviointia vaikeuttaa luotettavien asuntotuotantotilastojen puute, samoin kuin tieto vuokramarkkinoiden laajuudesta. Aikaisemmin lähinnä omistusasumiseen keskittyneessä maassa ongelmia aiheuttaa myös vuokralainsäädännön puutteellisuus.

Torshavn Färsaaret
Paikallista rakentamista Färsaarten pääkaupungissa Torshavnissa.

Ruotsi on ajautumassa asuntopulaan – igen!

Ruotsissa vuokralla asuminen on yleisempää kuin muissa pohjoismaissa, noin puolet vuokra-asunnoista on kuntien yleishyödyllisten (allmännytta) vuokrataloyhtiöiden omistuksessa ja toinen puoli yksityisten institutionaalisten omistajien hallussa. Valtion tuotantotuki ajettiin alas 1990-luvun alussa, mikä johti pitkäaikaiseen vajeeseen asuntorakentamisessa. Valtaosin asuntovuokrat ovat vahvasti säännösteltyjä ja niistä neuvotellaan vuokralais- ja vuokranantajajärjestöjen välillä, mutta uusista asunnoista on voinut periä määräajan säännösteltyjä vuokria korkeampia vuokria. Ruotsissa kunnallisen vuokra-asunnon voi saada jonottamalla kuka tahansa tulotasosta ja varallisuudesta riippumatta. Ruotsin asuntopolitiikka on ollut universaalia eikä selektiivistä sosiaalisen asumisen käsitettä käytetä. Omistusasumista leimaavat pitkät, lähes ikuiset asuntolainat, joista maksetaan vain korkoa.

Ruotsin asuntotuotanto lisääntyi voimakkaasti vuosina 2016 ja 2017, mutta kääntyi selvään laskuun vuonna 2018. Lasku jatkuu, mikä aiheuttaa asuntopulaa Tukholmassa ja muissa kasvukeskuksissa. Boverketin  asuntotarve-ennusteen mukaan Ruotsiin tarvittaisiin reilut 60 000 uutta asuntoa vuosittain, mutta valmistuvien asuntojen määrä jää lähivuosina selvästi alle tavoitetason. Tämä kiristää entisestään Tukholman ja muiden kasvukeskusseutujen asuntomarkkinoita ja aiheuttaa sosiaalisia ongelmia, asunnottomuutta ja ahtaasti asumista.

Ruotsalaiset ovat kovia diskuteeraamaan ja laatimaan selvityksiä asuntomarkkinoidensa kehittämiseksi. Asuntolainojen ehtoja on hieman kiristetty kotitalouksien velkaantumisen ja asuntolainoituksen riskien hillitsemiseksi, mutta vuokramarkkinoilla konkreettiset uudistukset antavat odottaa itseään. Poliittisesti vaikeinta on vuokrasääntelyn keventäminen, mitä useissa selvityksissä suositellaan asuntomarkkinoiden vakauttamiseksi. Ja todellakin, myös nykyisen, parlamentissa blokkirajan yli keskipuolueilta tukea saavan demarien ja ympäristöpuolueen vähemmistöhallituksen ohjelmasta löytyy maininta ”Reformera hyresmodellen”.

Ruotsin 2-vuotinen rakennusbuumi helpotti asuntopulaa hetkellisesti, mutta ongelmat eivät hävinneet. Jatketaan diskuteerausta.

Färsaaret_koulusta asuntoja
Pohjoismaiden asuntovirkamiehet tutustumassa kohteeseen, jossa koulusta on saneerattu asuntoja, Torshavn, Färsaaret.

Norja panostaa omistusasumiseen ja digitalisaatioon

Asuntomarkkinat ovat erilaiset norjalaisen silmin. Norjalaisista alle 20 prosenttia asuu vuokra-asunnossa,  selvästi vähemmän kuin muissa pohjoismaissa. Norjan nykyinen oikeistohallitus kannustaa kansalaisiaan aiempaakin enemmän omistusasumiseen - ”eierlinjen” on ollut asuntopolitiikan pääteema Norjassa jo pitkään. Kalliit asunnot kuitenkin vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Asuntorahoituksesta vastaava Husbanken on rakentamassa työvälinettä kuntien asumistilanteen arvioimiseksi. ”Asumissosiaalinen monitori” ottaa huomioon mm. ahtaasti asuvat lapset, vanhusten asumistilanteen, asunnottomuuden, asumisympäristön sekä muuttojen määrän. Koska kuntia on Norjassa uudistusten jälkeenkin vielä yli 350, digitalisaatiota tarvitaan yhteisten käytäntöjen ja palvelujen ylläpitämiseksi. Tukea on tarjolla erityisryhmien asumiseen, asunnottomuuden ehkäisyyn ja maahanmuuttajien asumisratkaisuihin. Husbanken toimii kunta- ja aluekehitysministeriön alaisuudessa, mikä vaikuttaa sen toiminta-alaan. Husbanken vastaa myös asumistuesta.

Tanska haluaa lisää kohtuuhintaisia pienasuntoja

Tanskassa omistus- ja vuokra-asuntojen osuus on samaa tasoa Suomen kanssa, samantyyppinen on myös vuokramarkkinoilla jakautuminen yleishyödylliseen ja markkinaehtoiseen. Kotitalouksien velkaantumisasteessa Tanska on Euroopan ykkönen, kalliiden asuntojen ja pitkien asuntolainojen ansiosta. Velkaantuminen ei tanskalaisia kuitenkaan huoleta, päinvastoin kuin ruotsalaisia!

Tanskassa aloitti kesäkuussa sosiaalidemokraattien johtama vähemmistöhallitus. Uusi hallitus lupasi lisätä asuntopolitiikan painoarvoa, joten asuntoasioista vastaa asuntoministeri ilman lisäsalkkuja. Moni asia on vielä selvitysvaiheessa, mutta asumiseen liittyvää lainsäädäntöä ja rahoitusehtoja on tarkoitus uudistaa. Kohtuuhintaisista pienasunnoista on Tanskassakin pulaa, joten niiden määrää uudistuotannossa aiotaan kasvattaa. Edellisten hallitusten aloittamaa ”gettoprojektia” jatketaan, mikä tarkoittaa sosiaalisten ongelmalähiöiden monipuolistamista vuokrataloja purkamalla ja uusia omistus- ja osuuskuntataloja rakentamalla. Vastapainoksi sosiaalista asuntotuotantoa on tarkoitus lisätä omistuspainoitteisilla asuinalueilla.

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.