Mitä opiskelijalle: kotipesä, kimppakämppä vai majapaikka?

RSS
30.6.2016 Hanna Dhalmann, erityisasiantuntija, FT

Ympäri Suomea availlaan näinä päivinä jännittyneinä kirjekuoria ja tähyillään oppilaitosten seiniin kiinnitettyjä nimilistoja. Tuhannet saavat opiskelupaikan uudelta paikkakunnalta ja alkavat etsiä ensimmäistä omaa asuntoaan. Muodostuuko asunnosta koti, kämppä vai luukku?

Tämä riippuu niin asunnon kuin asujankin ominaisuuksista sekä näiden yhdistelmästä, todetaan ARAn osittain rahoittamassa opiskelija-asumisen kehittämishankkeessa. Dosentti Suvi Nenonen Aalto yliopistosta esitteli hankkeen tuloksia ARAn vuosittaisessa kehittämisseminaarissa ARA-Pajassa kesäkuussa. Tutkimus paljasti erilaisia asumisprofiileja, jotka voi Nenosen mukaan ottaa opiskelija-asumisen kehittämisen lähtökohdaksi. Opiskelijoissa on sekä oman ensimmäisen pesän rakentajia, asuntoa vain nukkumiseen ja tavaran säilytykseen tarvitsevia että opiskelupaikkakunnalla piipahtajia, joiden ensisijainen koti on muualla. Jamie Oliver -asuja kaipaa laadukasta keittiötä ja yhteisöllisiä tiloja, toisille riittää mikro ja langaton nettiyhteys.

Tutkimuksen tulokset nostavat mieleen asuntorakentamisen suuren kysymyksen: miten tuottaa asukkaiden moninaisiin ja muuttuviin asumisen tapoihin mukautuvia asuntoja, ja vieläpä mahdollisimman pienin kustannuksin. Seminaarin muut puheenvuorot muistuttivat, että rakentamisen tulisi olla lisäksi ekologisesti aikaa ja katseita kestävää.  Nenonen näki modulaariset konseptit vastauksena opiskelijoiden moniin tarpeisiin, joihin ei vastata yhdellä asumisen mallilla. Niissä onkin potentiaalia asuntosuunnittelun ja -rakentamisen parempaan asukaslähtöisyyteen, vaikka sarjakustomoinninkin keinot eriytyviin elämäntapoihin vastaamisessa ovat rajalliset. 

Asumisen kokonaisuudessa on oleellista myös asuinalueen kehittäminen. Hyvä sijainti sekä alueen moninaiset toiminnot ja palvelut voivat paikata asunnossa koettuja puutteita, ja toisin päin. Sosiaalista ympäristöäkään ei kannata unohtaa. Tutkimuksen case-alueen, Jyväskylän Kortepohjan neljänneksi suurimpana vetovoimatekijänä opiskelijat näkivät tärkeiden ihmisten läheisyyden.

Vaikka muutosta tapahtuu, tietyt ihmisen ja asumisen perustarpeet säilyvät. Näitä ovat mahdollisuus yhteisöllisyyteen, yksityisyyteen ja yksilöllisyyteen sekä läheisyyteen ja lepoon. Niiden varaan on hyvä rakentaa niin asuntoja kuin uutta elämää opiskelijakaupungissa.       

 

Opiskelija_asunto_Kööpenhamina
Useita arkkitehtuuripalkintoja niittänyt opiskelija-asuntola Tietgen Gollegiet Kööpenhaminassa. Kuva: Jens M. Lindhe

 

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.