Ei muodon vaan muovin vuoksi

RSS
10.4.2019 Vesa Ijäs, ARA

On arvioitu, että rakentaminen käyttää Suomessa vuosittain yli 20 % muovien kokonaismäärästä. Euroopan komissio julkaisi tammikuussa 2018 EU:n muovistrategian. Tämän pohjalta ympäristöministeriö asettama työryhmä laati kansallisen muovitiekartan, jolla Suomi ennakoi EU:n muovistrategian tulevia toimia. Tiekartassa on esitetty kunkin toimenpidekokonaisuuden keskeiset toteuttajat ja yhteistyökumppanit.

Ympäristöministeriön erityisasiantuntija Matti Kuittinen on vastannut ministeriössä muovitiekartan rakentamiseen liittyvien toimenpiteiden käynnistämisestä. "Muovien ympäristöhaitat pitää saada kuriin. Nykyisin muovijätettä löytyy merten syvänteistä jo maata kiertävälle radalle asti. Lisäksi muovien elinkaaren päästöt uhkaavat syödä yli puoleen siitä hiilibudjetista, joka ihmiskunnalla on käytettävissään Pariisin ilmastosopimuksen puitteissa.” Muovitiekartan avulla tartutaan haasteeseen toimenpiteillä, jotka on kiteytetty neljään kohtaan:

  1. vähennä,
  2. vältä,
  3. kierrätä ja
  4. korvaa.

Ympäristöministeriössä korostetaan, että muoveja ei tule demonisoida. Ne tulee priorisoida käytettäväksi sellaisissa rakennusosissa, joissa muovien avulla saadaan selkeää lisäarvoa.

Ympäristöministeriö, ARA, Senaatti-kiinteistöt sekä Helsingin yliopiston Tila- ja kiinteistöt -osasto ovat pilotoimassa rakennushankkeilla muovitiekartan toimenpiteitä. Asian tiimoilta on kokoonnuttu kevään 2019 aikana muutamaan otteeseen lähtien avoimesti liikkeelle selvittämään, mistä tässä asiassa on rakentamis- ja kiinteistöalan kannalta kysymys.

Olemme tunnistaneet ja valinneet hankkeita, joiden avulla tutkitaan käytännön tasolla, mitkä toimenpiteet ovat muovien kannalta mahdollisia ja mitkä aiheuttavat jatkoselvittämistä.

Senaatti-kiinteistöt on valitsemassa kohteiksi toimitilahankkeen, uudisrakennushankkeen ja purkukohteen. Muoveihin liittyviä asioita tarkastellaan hankkeissa esimerkiksi kiertotalouden, hankintojen ja tiedon siirron ongelmatiikkojen näkökulmista.

Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemströmin näkökulmasta ”muovit ovat materiaaleina edullisia, erittäin hienoja ja arvostettavia aineita. Toisaalta edullisuus tarkoittaa yleisenä käsityksenä muovien kohdella halpaa ja kertakäyttöistä. Tämä on käsittämätön asia, sillä ilman muoveja on mahdotonta elää tänä päivänä. Vai voitteko kuvitella esimerkiksi, että sähköt saataisiin rakennuksiin ilman muoveja? Vähämuovisuus on kuitenkin osa kiertotalouden tavoitteita ja tähän mennään joka tapauksessa. Asiaan on reagoitava myös Senaatilla.”

Helsingin yliopiston Tilat- ja kiinteistöt -osasto on valinnut koehankkeittensa teemoiksi pakkausmuovien kierrättämisen, muovisten purkujätteiden kierrättämisen sekä muovien optimoinnin suunnitteluvaiheessa.

Toimialajohtaja Teppo Salmenkiven mukaan he ovat pilottihankkeissa mukana kestävyys- ja vastuullisuus näkökulmista. Yliopistoilla on yhteiskunnallinen vastuu. ”Ei riitä, että vain tutkitaan aihetta. Pitää olla myös mukana käytännön toimenpiteissä. ”

Suomalaista asuntorakentamista on kehitetty jo vuosikymmenien ajan valtion tukeman ARA-tuotannon piirissä. Julkinen rahoitus asettaa vaatimuksia toiminnalle. ARAn pilottikohteet ovat valikoituneet omatoimisten ARA-yhteisöjen, rakennuttajien, kautta.

Lahden vanhusten asuntosäätiön suunnitteluvaiheessa olevassa puukerrostalohankkeessa tilaaja on yhteistyössä hankkeen osapuolten kanssa tarttunut varsin kokonaisvaltaisesti tarkastelemaan mahdollisimman muovittoman rakennuksen toteuttamista. Kiinteistöjohtaja Markku Tyrväisen mukaan ”rakentamisen sektorin pitää hoitaa oma osuuteensa siinä missä muidenkin sektoreiden tulisi katsoa oma alueensa ja tehdä tarvittavat asiat. Silloin vaikutukset alkavat näkyä koko ketjussa.”

Projektipäällikkö Riku Lehtiö Y-Säätiö/M2-Kodeista toteaa, että heidän Jyväskylään tulossa olevassa puukerrostalohankkeessa ei sinänsä ole mitään ideologiaa taustalla. Oli materiaali mikä tahansa, pitää materiaaleja käyttää tehokkaasti. Kohteessa valittu CLT-rakenne toimii rakennusfysikaalisesti esimerkiksi ilman höyrynsulkumuovia, mikä vähentää mahdollisten työvirheiden tuottamaa riskiä.

Muovitiekartan toimenpiteissä voi lähteä liikkeelle pienin askelin. Kaikkea ei tarvitse ratkaista yhdessä hankkeessa. Oikein ymmärrettynä hankkeessa on kysymys muovien arvostuksen nostamisesta. Muovit kannattaa kierrättää ja käyttää tätä materiaalia oikein ja oikeissa paikoissa.

Lisätietoja asiasta löytyy Ympäristöministeriön Muovitiekartta-sivustolta.
Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.