Ensimmäisellä omakotiaravalainalla nousi talo kirvesmiehen perheelle Jyväskylään

Ensimmäinen omakotiaravaK
Ensimmäisellä omakotiaravalainalla rakennettiin talo Jyväskylän Kypärämäkeen. Nykyisin alue on suojeltu. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on arvioitu maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kuva: Jyväskylän kaupunki, asemakaavoitus.

Aravalainasta tuli vuodesta 1949 alkaen uusi asuntorahoitusmuoto, joka mahdollisti oman kodin hankinnan myös alemmalle keskiluokalle ja työväestölle.

Sodanjälkeisinä vuosina Suomessa vallitsi valtava asuntopula. Tilannetta helpottamaan aloitti huhtikuun alussa 1949 toimintansa uusi valtion viranomainen, Asuntotuotantotoimikunta ARAVA, jonka tehtävänä oli valtion takaamien ja kiinteäkorkoisten asuntolainojen myöntäminen.

Kansallisarkiston mapista avautuva dokumentti kertoo, että ARAVA kokousti 20.4. 1949 puheenjohtajanaan Eero Mantere. Tuossa kokouksessa tehtiin suomalaista asumisen historiaa: päätettiin ensimmäisen aravalainan myöntämisestä omakotitalon rakentamiseen.

Samaan aikaan toisaalla jyväskyläläisellä kirvesmiehellä ja hänen perheellään olivat meneillään suunnitelmat kodin rakentamisesta Kypärämäkeen Vuorikadulle, uudelle asuinalueelle, jonka asemakaava oli valmistunut vuonna 1940. Alueelle asettui asumaan pääosin Karjalan siirtoväkeä.

Kirvesmies sai siis hyviä uutisia: ARAVA myönsi lainan omakotitalon rakentamiseen Jyväskylän kaupungille, joka edelleen lainasi myönnetyn summan kirvesmiehelle.

Aravalaina mahdollisti oman kodin hankinnan yhä useammalle

Tarkastellaan kirvesmiehen tilannetta hieman lähemmin. Aravapöytäkirjan mukaan hän ansaitsi 17 500 markkaa kuukaudessa, mikä tekee nykyrahassa noin 800 euroa Tilastokeskuksen rahanarvonmuunninta käyttäen. Huollettavia alaikäisiä lapsia hänellä oli yksi.

Omakotitalon hyväksytyt rakennuskustannukset olivat vajaat 980 000 markkaa, mikä tekee noin 45 000 euroa. Tällä summalla sai vuonna 1949 puolitoistakerroksisen tyyppitalon, jossa oli alakerrassa neliöitä 86 ja yläkerrassa 41. Rakennustarvikkeista oli 1940-luvun lopulla pulaa, mutta talkoohenki eli vahvana.

Kirvesmiehen talon ensisijainen rahoitus oli pankkilaina, jota oli saatu rakennushankkeeseen 500 000 markkaa (vajaa 23.000 euroa). Aravalainan osuus hyväksytyistä rakennuskustannuksista oli noin kolmannes, 330 000 markkaa (noin 15 000 euroa). Omia säästöjä oli 57 000 markkaa (2600 euroa). Oman työn osuutta oli kirvesmiehelle merkitty 90 000 markan edestä (noin 4100 euroa).

Myönnetyn pankkilainan korko oli 9 prosenttia. Ero aravalainan korkoon oli melkoinen: aravalainan korko oli neljän ensimmäisen vuoden aikana 2 prosenttia ja seuraavien 23 vuoden aikana 4 prosenttia. Aravalainan takaisinmaksamiseen oli aikaa 27 vuotta.

Koska aravalaina oli toissijainen laina, oli sillä suuri merkitys tämänkin kodin rahoituksessa. Ajan pankkikorkojen tasoon verrattuna matala korkotaso tarjosi lainaa maksaville perheille vakautta ja turvaa. Näin myös alemmalle keskiluokalle ja työväestölle avautui mahdollisuus oman kodin hankintaan.

Kaiken kaikkiaan aravalainan turvin rakennettiin 1950- ja 1960-luvuilla ympäri Suomen noin 60 000 omakotitaloa.

Kypärämäen alue on suojeltu

Nyt 70 vuotta myöhemmin Jyväskylän Kypärämäki on idyllinen alue, jonka alkuperäinen yhtenäinen ilme suurine pihoineen ja puutarhoineen on säilynyt hyvin. Yhtenäinen ilme johtuu alueen nopeasta ja yhtäaikaisesta kaavoituksesta ja rakentamisesta. Alue on arvotettu Keski-Suomen maakuntakaavassa maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

Jyväskylän kaupungin säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti kertoo: ”Kypärämäen omakotitalot ovat puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia puutaloja, joiden kyljessä on pieni avo- tai umpikuisti. Niin sanottuja ruotsalaisten lahjataloja rakennettiin Kypärämäkeen 22 kappaletta Metsäkadulle. Jyväskylän kaupungin rakennustoimiston rakennuttamia ja kaupunginarkkitehti Hämäläisen suunnittelemia kolmea erilaista tyyppitaloa rakennettiin lähes 50 kappaletta Kypärämäen alueelle.”

1950-luvulla noussut rintamamiestaloalue kaavoitettiin helpottamaan asuntopulaa sodan läpikäyneille sukupolville kaupungin, valtion tai ulkomaanavun turvin. Kypärämäen idylli henkii edelleen sodan jälkeisen jälleenrakennusaikakauden yhteisöllisyyttä ja optimismia.

Lähteet:

Aravapöytäkirjat ja aravalainapäätös 20.4.1949. ARAVA Ca:1. Kansallisarkisto, Hämeenlinna.

Säilyke. Säilytettävien pientaloalueiden selvitysraportti. Jyväskylän kaupunki / kaavoitus 2010.

Tilastokeskuksen rahanarvonmuunnin ttps://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html

Julkaistu 28.11.2019 klo 9.53, päivitetty 2.12.2019 klo 11.00