ARA-asumista läpi vuosikymmenten

1950-luku
LAADUKASTA ASUNTOTUOTANTOA ARAVA-RAHOITUKSELLA

ARAVA eli Asuntotuotannon rahoitusvaltuuskunta perustettiin vuonna 1949 hallinnoimaan valtion tukemaa asuntotuotantoa. Arava-rakentamisessa kiinnitettiin huomiota laatuun ja painopiste oli aluksi omistusasunnoissa.

1950-luvun aikana rakennettiin noin 120 000 Arava-rahoitettua asuntoa. Noin puolet 1950-luvulla rakennetuista asunnoista oli omakotitaloja. Tavallisin talotyyppi oli tilaratkaisuiltaan taloudellinen rintamamiestalo.

Mannerheimintie 81
Vuonna 1949 nousivat ensimmäiset aravatalot Mannerheimintien varteen. © Päivi Leinonen
Rintamamiestalot
Vuosikymmenen kuluessa rakennettiin noin 60 000 rintamamiestaloa. © Päivi Leinonen

 

1960-luku
KOHTI TEHOKKAAMPAA RAKENTAMISTA

1960-luvun aikana asuntotuotanto koki murroksen. Elementtitekniikan kehitys toi rakentamiseen sarjatuotannon ja standardit. Uutta aikaa ilmensivät veistokselliset rakennusmassat, joiden linjakkuutta nauhamaiset ikkunarivit korostivat. Värimaailma ja muotokieli muuttuivat minimalistiseen suuntaan myös omakotitalorakentamisessa. Harkitut, käytännölliset yksityiskohdat toivat usein sisätiloihin ripauksen persoonallisuutta. Rakennukset sijoitettiin väljästi ja luontoon sopivasti. Arava-lainoitettuja asuntoja rakennettiin 1060-luvulla noin 120 000. Vuonna 1966 perustettiin Asuntohallitus hoitamaan Aravan tehtäviä.

Puotila
Helsingin Puotilaa. 1960-luvulla kaupungistuminen kiihtyi ja syntyi uusia kaupunginosia.
Keinulaudantie
Helsingin Kontulaa © Päivi Leinonen

1970-luku
RAKENTAMISEN HULLUT VUODET

1970-luvulla asuntorakentaminen oli vilkkaimmillaan. Huippuvuotena 1973 Suomessa rakennettiin 73 000 asuntoa, joista puolet oli Arava-rahoitettuja. Vuosikymmenen aikana rakennettiin yli 300 000 Arava-asuntoa.

Aikakauden arkkitehtuurille oli leimallista monotonisuus. Tehokkuutta arvostettiin enemmän kuin yksityiskohtaista suunnittelua. Tiivis ja säännönmukainen korttelimalli yleistyi. Nauhajulkisivut vaihtuivat ruutuelementteihin ja kerrostaloalueiden tavallisin väri oli harmaa. Ruutuelementtitalojen ulkonäkö on saanut runsaasti arvostelua osakseen, mutta asuntojen pohjaratkaisuja pidetään avarina ja käytännöllisinä.

Hervanta
1970-luvun lähiörakentamista Tampereen Hervannassa.© Päivi Leinonen
Omakotitalo Turussa
1970-luvulla pientalojen katot loivenivat aina tasakattoon saakka. Puurunkoinenkin talo verhottiin usein punaisella tai keltaisella tiilellä.

1980-luku
MONIMUOTOISTA PIENESSÄ MITTAKAAVASSA

Vermonpolku
Tyypillisiä 1980-luvun ARA-rahoitteisia taloja Espoon Leppävaarassa. © Päivi Leinonen

Tehorakentamisen vuosikymmenen jälkeen rakentaminen rauhoittui. 1980-luvulla rakennettiin 190 000 Arava-lainoitettua asuntoa. Vuokra-asuntojen osuus Arava-tuotannossa kasvoi. Myös rakennusten mittakaava oli aikaisempaa pienempi. Julkisivuihin luotiin ilmeikkyyttä värikkäillä laatoituksilla ja laudoituksilla. Ikkunoiden koko pieneni energiansäästön tultua tärkeäksi. Parvekkeet ja ikkunat saattoivat sijoittua epäsymmetrisesti julkisivuun antaen myös huoneistoille yksilöllisyyttä. Monimuotoisuus ja pienet mittasuhteet näkyivät myös huonetilojen ratkaisuissa.

 


1990-luku
UUSIA KAUPUNKIALUEITA, UUSIA ASUMISMUOTOJA

Turun Carolina
Aurajoenrantaa Turussa. © Päivi Leinonen

1990-luvun rakentamisessa tärkeäksi nousi asumisen laadun ja asuinalueiden kehittäminen. Monessa kaupungissa laajennettiin asutusta alueille, jotka vapautuivat teollisuudelta. Maisemallisesti merkittäville paikoille rakentaminen asetti rakennussuunnittelulle haasteita. Vuonna 1991 valmistuivat ensimmäiset asumisoikeusasunnot.

1990-luvulla valtaosa lama-Suomen asuntorakentamisesta oli ARA-tuotantoa. Tällä oli suuri merkitys koko kansantaloudelle. Vuosikymmenen aikana rakennettiin yhteensä 172 000 asuntoa.

 


2000-luku
EKOLOGISTA, ENERGIATEHOKASTA JA YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA

Keskeisiä haasteita ovat energiatehokas ja ekologinen rakentaminen. ARA-rahoituksella on toteutettu mm. Suomen ensimmäiset nollaenergiatalot ja moduulirakenteiset puukerrostalot. Uudenlaisista asumiskonsepteista yhteisöllisyyttä korostava Sukupolvienkortteli Jätkäsaaressa on saanut paljon kiitosta ja palkintoja.

2000-luvulla valtion tukemalla asuntotuotannolla on vastattu kasvuseutujen asunto-ongelmiin ja erityisryhmien asumisen haasteisiin. ARA-tuotannolla on suuri merkitys isoissa kaupungeissa ja esimerkiksi noin joka viides helsinkiläinen asuu ARA-vuokra-asunnossa. Vuosina 2000-2017 on rakennettu 135 000 valtion tukemaa ARA-asuntoa.

Opaali-talo
Opaali-talon rakentamisessa on hyödynnetty kierrätys- ja uusiomateriaaleja.
Hoas, Välimerenkatu
Miljoonas ARA-asunto valmistui vuonna 2012 HOASin kohteeseen Helsingin Jätkäsaareen.

 


Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto

ARA palkitsee laadukkaasta rakentamisesta Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnolla. Keskeisenä myöntämisperusteena on hankkeessa osoitettu esimerkillinen kehittämisote, jossa tavoitellaan vähimmäistasoa korkeampaa laatua ja samalla elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintaista asumista.

 

Vuoden parhaat ARA-neliöt 2017

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan Sukupolvienkorttelin yhteisöllisyyttä korostava konsepti on uraauurtava. Korttelikokonaisuuteen kuuluu 262 asuntoa, joista HOASin ja Setlementtiasuntojen talot ovat ARA-asuntoja. Kohde on valmistunut vuosien 2016-2017 kuluessa.

Sukupolvien korttelin pihaa
 

Vuoden parhaat ARA-neliöt 2018

Espoon Asunnot Oy:n kohde Magneettikatu 14 on arkkitehtonisesti poikkeuksellisen näyttävä, elinkaarikustannuksiltaan kohtuuhintainen, laadukas ja kestävästi rakennettu.

Magneettikatu 14
 

Vuoden parhaat ARA-neliöt 2019

Lakea Oy:n Puukuokka 1-3 edustaa uutta luovaa puukerrostalorakentamista, johon asukkaalla on matala kynnys Lakean Omaksi -rahoitusmallilla. Ensimmäisenä valmistunut rakennus sai SAFAn Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon. Puukuokka-talot ovat valmistuneet 2014-2018.

Puukuokka 1-3
Puukuokka 1-3, Lakea Oy © Mikko Auerniitty
Julkaistu 5.2.2019 klo 14.33, päivitetty 8.2.2019 klo 11.51