Yhteisön tiedonantovelvollisuus, käyttövastike- ja jälkilaskelmat

Asumisoikeustalon asukkaille on asumisoikeustalon omistajan asumisoikeuslain (650/1990) 16 d §:n mukaan annettava tiedot käyttövastikkeen määräytymisen ja sen tasaamisen perusteista, tasauksen vaikutuksesta käyttövastikkeeseen sekä tiedot käyttövastikkeilla kerättyjen varojen käytöstä (jälkilaskelmat) yhteishallintolain mukaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että edellä mainitut tiedot on annettava asukaselimen käsiteltäväksi.

Asukkaiden kokous

Asukkaiden kokouksen tai jos on päätetty perustaa asukastoimikunta, toimikunnan käsiteltäväksi on toimitettava vuosittain vähintään kohdekohtainen käyttövastike- ja jälkilaskelma, koko yhteisön tai tasausryhmän käyttövastike- ja jälkilaskelma, tilinpäätös, pitkänajan korjaussuunnitelma (PTS) ja pitkänajan rahoitussuunnitelma. Myöhemmin tällä sivulla on selitetty tarkemmin, mitä ovat käyttövastike- ja jälkilaskelmat.

Asukastoimikunnan (asukkaiden kokouksen) tehtävänä on antaa lausuntoja vastikkeenmääritysyksikköön kuuluvien talojen talousarvioesityksestä ja käyttövastikkeen määritysesityksestä.

 

Yksittäisen asukkaan tiedonsaantioikeus

Yksittäisen taloyksikön asukkaalle kunkin kohteen laskelmat voidaan pitää saatavilla esimerkiksi yhteisön toimipisteessä ja www-sivuilla, jos yhteisö koostuu huomattavan lukuisasta määrästä kohteita eikä kohdekohtaisia laskelmia voida liittää tilinpäätökseen.

Lisätiedot

Asukkaiden kokouksesta sekä yhteishallintolaista voi lukea lisää asumisoikeusasuntoja koskevasta asukasdemokratia -sivulta ja erityisesti lisätietoa saa tämän sivun alalaidassa olevista asukasdemokratia- oppaista. 

 

Käyttövastikelaskelma

Asumisoikeusyhteisöjen (koskee myös yhdistyksiä) asukkailta perimät vastikkeet (€/m2 tai €/jm2) on perustuttava vuosittain laadittuihin kohdekohtaisiin käyttövastikelaskelmiin, jotka esitellään asukastoimikunnalle (asukkaiden kokoukselle) ja yhdistyksissä yhdistyksen kokoukselle. Kohdekohtaisten laskelmien lisäksi yhteisöjen on laadittava tasausryhmä- ja  yhteisökohtaiset käyttövastikelaskelmat. Käyttövastikelaskelmissa yhteisön on selvitettävä yhteisö-, tasausryhmä- ja talokohtaisesti:

  1. mitä menoeriä varten käyttövastiketta peritään;
  2. minkä verran käyttövastikkeilla kerättävistä eristä aiotaan yhteensä käyttää tasaukseen eri asumisoikeustalojen kesken ja mikä vaikutus tasauksella on yksittäisen asumisoikeustalon käyttövastikkeeseen;
  3. paljonko kerätään etukäteen varoja perusparannuksiin, kiinteistön-, rakennusten- ja asuntojen ylläpito- ja hoitokustannuksiin ja mihin niitä käytetään (katso tarkemmin  varautumisen sallittu määrä);
  4. paljonko kerätään etukäteen varoja muihin lain mukaan kuuluviin velvoitteisiin ja mihin niitä käytetään. Muita lain mukaisia velvoitteita ovat varautuminen asumisoikeusmaksujen lunastamiiin, varautuminen usean vuoden välein erääntyviin korkotukilainojen lyhennyksiin ja korkotukibullet-lainojen lyhennyksiin.

Käyttövastikkeiden määrittämisessä voi käyttää apuna tämän sivun alalaidassa olevaa käyttövastike-mallipohjaa.

Yli- tai alijäämään huomioiminen vastikkeissa

Seuraavien vuosien käyttövastikelaskelmissa on otettava huomioon jälkilaskelman mukaiset hoito- ja rahoitusmenoista kertyneet yli- tai alijäämät. Kertynyt ylijäämä alentaa vastiketta ja alijäämä korottaa. ARA on suositellut, että yli- tai alijäämä jaetaan noin 3 - 5 vuodelle, jotta vastikkeiden kehitys pysyy tasaisena.  Käyttövastike I:n eli ei-tasattavien hoito- ja rahoitusmenojen yli- tai alijäämä on huomioitava asukkaiden vastikkeissa kohdekohtaisesti ja käyttövastike II:n eli tasattavien hoito- ja rahoitusmenojen yhteisötasolla, mikä tarkoittaa sitä, että yhteisö voi tasata yli- tai alijäämän eri kohteiden kesken.

 

Jälkilaskelma

Asumisoikeustalon omistajan on laadittava jälkilaskelma koko yhteisöstä, kustakin tasausryhmästä ja erikseen kaikista asumisoikeustaloista. Jälkilaskelma perustuu tilinpäätökseen ja siinä esitetään eri vastiketulot ja tuloihin kohdistuvat menot. Eri vastiketuloja voivat olla käytövastike I (ei-tasattavat hoitomenot), käyttövastike II (tasattavat hoito- ja rahoitusmenot), varautuminen perusparannus-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin, varautuminen bullet-lainojen ja usean vuoden välein erääntyviin korkotukilainojen lyhennyksiin ja varautuminen asumisoikeuksien(maksujen) lunastamisiin. 

Jälkilaskelmaan sisällytetään ainoastaan rahavirrat, ei esimerkiksi poistoja. Jälkilaskelmasta voidaan helposti todeta, ovatko tilikaudella perityt vastiketulot riittäneet tilikauden menoihin. Jos tulot eivät ole riittäneet, kertyy kohteelle alijäämää, joka on lisättävä tulevien vuosien käyttövastikelaskelmiin vastiketta korottamaan. Vastaavasti kertynyt ylijäämä alentaa vastikkeita. 

Jälkilaskelman laatimisessa on hyvä käyttää ARAn julkaisemaa  jälkilaskelma-mallipohjaa, joka perustuu KILAn asunto-osakeyhtiöille tarkoitettuun jälkilaskelmamalliin. Jälkilaskelma-mallipohja löytyy tämän sivun alalaidasta.

Jälkilaskelmasta on käytävä ilmi:

1) paljonko käyttövastikkeita on peritty;

2) mitä menoeriä on katettu käyttövastikkeilla;

3) paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää;

4) paljonko on kumulatiivisesti kertynyt rahoitusylijäämä tai -alijäämä yhteisö-, tasausryhmä- ja talokohtaisesti;

5) paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy perusparannuksiin-, ylläpito- ja hoitokustannuksiin kerättyjä varoja;

6) paljonko kumulatiivisesti kertyneeseen ylijäämään sisältyy muihin lain mukaisiin velvoitteisiin kerättyjä varoja.

Laskelma täsmäytetään yhteisön taseen rahoitusasemaan, mitkä luvut saadaan tilinpäätöksestä. Jotta jälkilaskelman voi täsmäyttää kirjanpitoon yhteisötasolla, on jälkilaskelmassa huomioitava myös yhteisön taseeseen kirjattuja eriä. Näitä ovat esimerkiksi aktivoidut menot, asumisoikeusrahaston lisäykset ja vähennykset sekä uudiskohteisiin kohdistuneet lainojen nostot. Edellisen tilikauden yli- tai alijäämät on myös esitettävä laskelmassa ja näiden lukujen on täsmättävä edellisen tilikauden taseen rahoitusasemaan (kumulatiivinen jäämä).

 

Toimintakertomus ja tilinpäätös

Yhteisökohtainen jälkilaskelma on asumisoikeuslain mukaan liitettävä toimintakertomukseen.

KILA on antanut päätökset (1926/2014, 1941/2015), joiden mukaan kohdekohtaiset käyttövastike- ja jälkilaskelmat on esitettävä tilinpäätöksen liitetietoina. Jos kohteita on paljon, kohdekohtaiset laskelmat voi pitää saatavilla esimerkiksi yhteisön toimipisteessä ja www-sivuilla.

Asumisoikeusyhdistykset

Yhteishallintolaki ei koske asumisoikeusyhdistyksiä, koska yhdistyksessä asumisoikeuden haltijat tekevät pääsääntöisesti päätökset. Tarkemmin asumisoikeusyhdistyksen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja yhdistyksen tiedoksiantovelvollisuudet ovat esitetty asumisoikeusasuntojen asukasdemokratia -sivuilla.

Julkaistu 22.10.2019 klo 7.57, päivitetty 13.2.2020 klo 14.29