Asukasvalintojen valvonta ja ohjaus

Asukasvalintojen valvonta (viranomaistehtävä) kuuluu ao. kunnalle. Vuokranmäärityksen valvonta kuuluu ARAlle. Kunnalla on lakiin perustuva oikeus vaatia omistajalta asukasvalinnan perusteena olevia tietoja, joten kunnalla onvalvovana viranomaisena oikeus saada yhteisöiltä kaikki valvontaan liittyvät asiakirjat nähtäväkseen.

ARAn tehtävä on ohjata kuntia ja vuokratalojen omistajia asukasvalinnassa sekä yhteishallinnon (asukasdemokratia) toteuttamisessa.

Kunnan päätös valvontatavasta

Kunnan on tehtävä asukasvalintojen valvontatavasta päätös (valvontapapäätös) tai tarkistettava tarvittaessa aikaisempaa päätöstään. Valvontatapapäätöksellä tarkoitetaan kunnan päätöstä, jossa määritellään valvottavat asiat ja valvonnan toteuttamistavat. Valvontatapapäätös annetaan tiedoksi kunnassa valtion tukemia vuokra-asuntoja omistaville yhteisöille.

 

Valvontatavat

Valvonta voi olla joko etukäteis- tai jälkivalvontaa ja sitä voidaan toteuttaa myös pistokokein.

Etukäteisvalvonnassa päätökset tehdään kirjallisena. Myös jälkivalvonnassa kunnan on syytä tehdä kirjallinen valvontapäätös. Hyväksyvä päätös voi olla kiinteistön omistajan toimittamaan asiakirjaan, esim. asukasvalintapäätökset-listaan tehty, allekirjoituksella varmennettu hyväksyminen.

Etukäteisvalvontaa on hyvä tehdä esimerkiksi silloin, kun toimijana on uusi yleishyödylliseksi nimetty vuokra-asuntojen tuottaja tai kun uusi ARA-rahoitteinen erityisryhmille tarkoitettu rakennushanke valmistuu. ARA suosittelee, että kunta valvoisi asukasvalintoja aina etukäteen silloin, kun omistaja haluaa poiketa asukasvalintaperusteista erityisestä tai tilapäisestä syystä.

Jälkivalvontaa tehtäessä vuokratalon omistaja toimittaa kunnalle kirjalliset asukasvalintapäätökset (asukasvalintalistat). Listoista on käytävä ilmi asukasvalinnan perusteet: asunnontarve ja myös kiireellisyysluokitus, varallisuus ja tulot, ruokakunnan koko ja haettavan asunnon koko. Valvontatietojen perusteella on voitava verrata asunnon saaneen olosuhteita muihin hakijoihin, minkä vuoksi omistajan on toimitettava kunnalle vastaavat tiedot myös muista hakijoista valvontatapapäätöksessä ilmoitetulla tavalla.

Jos kunta valvoo asukasvalintoja pistokokein, valvottavat asukasvalinnat on valittava riittävän pitkältä aikaväliltä. ARA suosittelee ajanjaksoksi vähintään yhtä kalenterikuukautta. Pistokokeita  olisi hyvä tehdä vähintään kahdelta kalenterikuukaudelta vuodessa.

Erityisryhmäkohteiden valvonta

Valvontatapapäätöksessä kunta päättää erityisryhmäkohteiden valvonnasta; valvotaanko etukäteen, jälkikäteen vai pistokokein.

Erityisryhmäkohteissa, myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkodissa olevat asunnot, ovat vuokra-asuntoja, joiden asukasvalintaperusteet ovat samat kuin muissakin valtion tuella rakennetuissa vuokra-asunnoissa. Asukasvalinnassa etusijalle on asetettava asunnottomat ja muut kiireellisimmässä asunnon tarpeessa olevat, vähävaraisimmat ja pienituloisimmat taloudet vastaavalla tavalla kuin normaaleissa vuokra-asunnoissa.

Erityisryhmäkohteiden asukasvalinnoissa normaalien asukasvalintaperusteiden lisäksi selvitetään palveluasumisen tarve lääkärin tai muun alan asiantuntijan, esimerkiksi sosiaalityöntekijän kirjallisella lausunnolla. Lausunnossa on todettava sairauksien ja vammojen lisäksi hakijan fyysinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky ja onko se alentunut niin paljon, että hän on palveluasumisen tarpeessa.

Erityisryhmiin kuuluvien hakijoiden asunnontarvetta arvioitaessa asukasvalintaa tekevän henkilön on selvitettävä, että hakija kuuluu avustuspäätöksessä mainittuun erityisryhmään ja että hänen asumisensa edellyttää tavanomaista enemmän tukipalveluja, jos kyseisen erityisryhmän asuntojen osalta avustuksen määrä on ARAn avustuspäätöksen mukaan yli 10 prosenttia. Em. tukiluokkaan (10 %) kuuluvat esim. tavanomaiset opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot.

Asunnontarpeen selvityksen lisäksi on selvitettävä kaikkien erityisryhmien asuntoihin hakevien ja siten myös tehostetun palveluasumisen ryhmäkotien asuntoihin sijoitettavien henkilöiden varat ja tulot. Tämä sen vuoksi, että selviää, onko hakijalla riittävästi varallisuutta ja tuloja järjestää asuminen ilman valtion tukea.

Hakijoiden keskinäistä etusijajärjestystä arvioidaan kokonaisuutena hakijoiden asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Jos hakijoina on henkilöitä, joiden asunnontarve on yhtä suuri, esimerkiksi tavallista palveluasuntoa on hakemassa lääkärinlausuntojen perusteella yhtä paljon toimintakyvyltään alentuneita hakijoita, hakijoiden keskinäisessä vertailussa etusijalle asetetaan hakija, jonka varallisuus ja tulot ovat pienemmät.

Asukasvalinnoissa, jotka yhteisö esittää kunnalle, voi käyttää apuna ARAn julkaisemaa asukasvalintapäätökset-asiakirjaa. Asukasvalinnoista on käytävä ilmi seuraavat asiat: asunnonhakijat,asunnontarve (kiireellisyys), varallisuus ja tulot, ruokakunnan koko, haettavan asunnon koko ja päätöksen peruste. Edellä mainittujen tietojen lisäksi erityisryhmien asukasvalinnoista on syytä valvoa terveystietoja ja että hakija kuuluu ARAn päätöksen mukaiseen erityisryhmään. Terveystiedot voi käydä paikan päällä tarkastamassa, jos kunta ei halua itselleen lääkärinlausuntoja.

 

Poikkeaminen varallisuusrajoista

Valtioneuvoston asetuksella on annettu mahdollisuus poiketa jonkin verran asukasvalintaperusteista varallisuuden osalta, jos kysymyksessä on sellaisen asumisen tukeminen, joka on sosiaalisista tai terveydellisistä syistä erityisen tarpeellista. Hakija voidaan sijoittaa tuolloin ARAn tuella rahoitettuun palveluasuntoon varallisuuden määrästä riippumatta, jos paikkakunnalla ei ole lainkaan vapaa-rahoitteisia palvelutaloja, eikä hakija alentuneen toimintakykynsä takia kykene asumaan kotona palveluiden turvin. Tästä sekä erityisryhmien asukasvalinnoista voi lukea lisää erityisryhmille tarkoitetusta ohjeesta.

Julkaistu 7.11.2019 klo 10.07, päivitetty 15.11.2019 klo 8.42