Valtion tukemaa asuntokantaa eli ARA-asuntokantaa on rakennettu vuodesta 1949 alkaen. Peruslähtökohtana valtion tukemissa asunnoissa on ollut turvallisten asumisolojen tarjoaminen asukkaille kohtuullisin kustannuksin.
Suomen noin 3 miljoonasta asunnosta joka kolmas
on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella on vuodesta 1949 lähtien rakennettu 445 000 omistusasuntoa, 560 000 vuokra-asuntoa ja 48 000 asumisoikeusasuntoa. ARAn rahoituksella on lisäksi peruskorjattu n. 385 000 asuntoa.
ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.
Valtion tukemiin ARA-asuntoihin liittyy sosiaalinen elementti, minkä takia niihin sisältyy muista asunnoista poikkeavia rajoituksia. Rajoitukset liittyvät mm. vuokrien määräytymiseen ja asunnoista käytävään kauppaan.
Rajoitusten alaisia ARA-vuokra-asuntoja on 480 000 ja asumisoikeusasuntoja 48 000 (tilanne 31.12.2018). Rajoituksista vapautuneita tai vapautettuja ARA-asuntoja on 150 000. Vapautumisen jälkeen entiset ARA-asunnot ovat muuttuneet tilastoissa vapaarahoitteiseksi vuokra- tai omistusasunnoiksi.
ARA ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä
ARAn tehtävänä on ohjata ja valvoa ARA-asuntokannan käyttöä sekä huolehtia yhdessä Valtiokonttorin kanssa asunto- ja lainakantaan liittyvistä riskeistä. Ohjauksella ja valvonnalla ARA varmistaa, että
- valtion tuki kohdentuu asukkaille,
- vuokrataloyhteisöt toimivat valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti
- yhteisöt eivät tulouta omistajilleen enempää kuin laissa sallitaan.
ARAn tehtäviin kuuluu myös omakustannusvuokrien määräytymisen valvonta ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Kuntien tehtävänä on valvoa asukasvalintoja.