Valtion tukemaa asuntokantaa eli ARA-asuntokantaa on rakennettu vuodesta 1949 alkaen. Peruslähtökohtana valtion tukemissa asunnoissa on ollut turvallisten asumisolojen tarjoaminen asukkaille kohtuullisin kustannuksin.
Suomen noin 3,1 miljoonasta asunnosta joka kolmas
on rakennettu valtion arava- tai korkotukilainalla. Valtion tuella on vuodesta 1949 lähtien rakennettu 445 000 omistusasuntoa, 580 000 vuokra-asuntoa ja 50 000 asumisoikeusasuntoa. ARAn rahoituksella on lisäksi peruskorjattu n. 390 000 asuntoa.
ARA-asuntoja omistavat kunnat, kuntayhtymät, yleishyödylliset yhteisöt ja niiden omistuksessa olevat tytäryhtiöt.
Valtion tukemiin ARA-asuntoihin liittyy sosiaalinen elementti, minkä takia niihin sisältyy muista asunnoista poikkeavia rajoituksia. Rajoitukset liittyvät mm. vuokrien määräytymiseen ja asunnoista käytävään kauppaan.
Rajoitusten alaisia ARA-vuokra-asuntoja on vuoden 2020 alussa 355 000, joista tavallisia vuokra-asuntoja on 250 000 ja erityisryhmien asuntoja 105 000. Asumisoikeusasuntoja on 50 000 (tilanne 31.12.2020). Rajoituksista on vapautunut 2000-luvulla 111 000 ARA-asuntoa, minkä lisäksi vapautettuja ARA-asuntoja on 55 000. Vapauduttuaan rajoituksista entiset ARA-asunnot muuttuvat tilastoissa vapaarahoitteisiksi vuokra- tai omistusasunnoiksi viimeisimmän hallintamuodon perusteella.
ARA ohjaa ja valvoo ARA-asuntokannan käyttöä
ARAn tehtävänä on ohjata ja valvoa ARA-asuntokannan käyttöä sekä huolehtia yhdessä Valtiokonttorin kanssa asunto- ja lainakantaan liittyvistä riskeistä. Ohjauksella ja valvonnalla ARA varmistaa, että
- valtion tuki kohdentuu asukkaille,
- vuokrataloyhteisöt toimivat valtion tukemaa asuntotuotantoa koskevien säännösten, määräysten ja ohjeiden mukaisesti
- yhteisöt eivät tulouta omistajilleen enempää kuin laissa sallitaan.
ARAn tehtäviin kuuluu myös omakustannusvuokrien määräytymisen valvonta ja lainansaajien yleinen ohjaus.
Kuntien tehtävänä on valvoa asukasvalintoja.