Kimmo Rönkä, Asuntomessut, tulevaisuuden asumisen asiantuntija
Tulevaisuuden asuminen rakennetaan tänään. Digitalisaatio, palveluajattelu, uudet muutosagentit ja asiakaslähtöisyys pitää konseptoida hyväksi kaupunkiympäristöksi. Talojen ja kaupunginosien rakentaminen elää kvartaalitaloudessa – kuten muutkin toimialat – ainoastaan erona on se, että kaupunkirakentamisessa kvartaali on neljännesvuosisata. Sen verran meni ja enemmänkin, kun Jätkäsaaren taival muuttui täyttömaalle tehdystä satama-alueesta nykyaikaiseksi vetovoimaiseksi kaupunginosaksi.
Nyt rakennettuja taloja korjataan ja uudistetaan vasta kymmenien vuosien päästä. Siksi on kestävän kehityksen mukaista, että tunnistamme muuttuneet asiakastarpeet, jotta osaamme konseptoida, suunnitella ja rakentaa kestäviä tulevaisuuden elinympäristöjä. Nimittäin, hyvin konseptoitu on todellakin puoliksi suunniteltu, mutta tulevaisuuden kuvitteluun pitää myös varata riittävästi aikaa. Vuoden 2017 Parhaat ARA-neliöt saanut Sukupolvienkorttelin ylisukupolvisuutta tukeva konsepti työstettiin vuosina 2011–2012. Tuolloin tunnistettiin kasvussa oleva yhteisöllisyyden trendi, jota tuettiin arkkitehtuurilla. Korttelin läpäisevä sisäkatuyhteys, yhteistilojen keskittäminen yhteen ja kohtaamiseen kannustava arkkitehtuuri ovat tämän kaupunki-innovaation edelleen toimivia osia.
Jätkäsaaren kaavoittajien visiona oli tehdä elävää kantakaupunkia ja siksi pakottaa rakennuttajat toteuttamaan liiketiloja katutasolle. Onnittelut näkemyksellisille asemakaavoittajille, koska nyt meille rakentuu katutilaltaan elävä Jätkäsaari, jossa hyvät palvelut houkuttelevat asukkaita nauttimaan omasta kaupunginosastaan.
Uudet innovaatiot eivät synny helpolla
Parhaillaan valmistuvan talon toteuttajien pitäisi olla ylpeitä vuonna 2030 ajatuksella, että kuinka osattiinkaan suunnitella näin hyvin tähän maailmaan eläytyvä talo. Rakennus- ja kiinteistöalan menestymisessä ratkaisevaa on organisaatioiden kyky ennakoida tulevaisuus, megatrendit, muutosvoimat ja heikot signaalit. Tulevaisuuden ennakoinnissa tunnistetaan päälle vyöryvät megatrendit, joita vastaan ei kannata pullikoida vaan yrittää oikeasti ymmärtää menossa oleva muutos. Lisäksi on nousussa olevia heikkoja signaaleja, joista osa jää merkityksettömäksi kohinaksi mutta osa nousee oikeaksi muutosvoimaksi.
Tulevaisuusosaamista ja -ymmärrystä tarvitaan etenkin kiinteistöjen omistuksessa. Alalla puhutaan paljon kansallisomaisuudesta, mutta todella vähän omistajien hallituksissa olevasta osaamisesta. Uudet innovaatiot eivät synny helpolla, niitä pitää kypsytellä yhdessä, avoimesti ja hyvällä dialogilla, ristipölyttämällä eri alan toimijoita. Innovaatiot edellyttävät panostamista pitkiin kehitysprosesseihin, joissa ymmärrys, luottamus ja luovuus yhdistyvät. Kun muistetaan tehdä riittävästi kokeiluja ja pidetään asiakasymmärrys mukana vahvalla käyttäjäkokemuksella, uskon, että pärjäämme ja myös meille asukkaille käy hyvin.
Millä eväillä vuoteen 2030?
Ohessa viisi asumisen tulevaisuuden trendiä, joiden avulla tehdään kestävää ihmiskeskeistä kaupunkia:
1. Digitalisaatio vyöryy asumiseen. Uusi teknologia tulee yhteiskuntaamme tavalla, jota kutsutaan neljänneksi teolliseksi vallankumoukseksi. Liiketoimintamallit ja ansaintalogiikat muuttuvat samalla kun alalle tulee uusia toimijoita. Tekoälyn avulla talot ja tilat oppivat ihmisten tavoille. Robotteja tulee kiinteistöjen ja ympäristöjen ylläpitoon. Kaikki mikä voidaan automatisoida, automatisoidaan. Asuntojen vuokraaminen alkaa muistuttaa nettikenkäkauppaa. Seuraavan sukupolven tietoliikenneyhteys 5G elvyttää maaseutua. Digitalisaatiosta aiheutuvat muutokset ovat paljon suurempi kuin tällä hetkellä pystymme kuvittelemaan, ja uusia vallankumouksellisia teknologioita siirtyy asumiseen.
2. Asuminen muuttuu palveluksi, se monipaikkaistuu ja monimuotoistuu. Me asumme tulevaisuudessa monella tavalla, monessa paikassa ja vaihdamme elämäntapaamme useaan kertaan elämämme aikana. On suorastaan tyhmää omistaa turhaan. Yhteiskäyttöautot, pesulat, kattosaunat, korttelikuntosalit ja harrastetilat ovat myös omien asukkaiden lisäksi myös ulkopuolisten varattavissa ja käytettävissä. Sata vuotta sitten talot viemäröitiin, nyt palveloidaan korttelit. Elämä palveluna ja living as a service -palvelut tulevat, siksi herätys kiinteistöala!
3. Ruoka ja energia ovat asumisen muutosagentteja. Sähköistyvä liikkuminen, paikallinen, jopa off-grid toimiva sähkö- ja lämpöenergian tuotanto ja varastointi sekä katoilla, seinillä ja pihoilla itse viljelty ja kasvatettu ruoka luovat uusia liiketoiminta- ja työmahdollisuuksia paikallisuuteen. Keskustoihin ja niiden liepeille syntyy jopa 400 asukkaan superkortteleita, joissa omavaraisuus yhdistyy kulttuuriin uutta hybriditila-arkkitehtuuria luoden. Osuuskunnat tulevat Puu-Käpylän traditiolla myös pientaloyhteisöihin.
4. Asumisessa mennään ihmiset edellä. Asukkaat eivät ole enää suunnittelun kohteita, vaan heillä on aito vaikuttava rooli sekä suunnittelussa että etenkin asumisessa. Yhteisöllisyyden nousu yhdistyy taloudellisuuteen erilaisten yhteisöjen, ryhmien, porukoitten ja kimppojen muodossa. Samanarvoisuus yhdistää erilaisia ihmisiä, intohimot nostavat etenkin lähellä olevia harrastusmahdollisuuksia.
5. Kohtuullistettu kaupunki kuuluu kaikille. Kaikissa maailman isoissa kaupungeissa tuskaillaan asumisen hintatason kanssa. Ongelma on ratkaistava, koska kaupungit eivät toimi ilman asumiseensa tyytyväisiä työntekijöitä, lastentarhanopettajia, poliiseja ja huoltomiehiä. Markkinavoimat eivät tätä yksin ratkaise, vaan tarvitaan näkemyksellisyyttä, yhteiskunnan ohjausta, raamitusta ja myös innovaatiokannusteita uusien tasa-arvoisten ja innostavien ympäristön toteuttamiseksi.
Siksi tulevaisuutta kohti innostumalla ja innostamalla. Pitäkää silmät auki, olkaa uteliaita ja pysykää ratkaisuhalukkaina. Puhukaa keskeneräisistä asioista. Uudistakaa yhtiönne hallituksia rakennusalan ulkopuolisilla osaajilla. Älkää tuhlatko luovuuttanne keksimällä syitä, miksi joku asia ei onnistu. Olkaa sen sijaan luovia ja miettikää vaihtoehtoja, joiden avulla uusi innovaatio mahdollisestaan.