Vuosaaren palvelukeskuksen yhteistiloissa järjestettävään harrastetoimintaan voivat osallistua talon asukkaiden lisäksi myös lähiseudun asukkaat. Opinnäytetyöntekijä: Kuisma Rasilainen.
Miten ikääntyneiden asumisen ja palveluiden tulisi sijoittua kasvukeskuksissa, jotta palvelut hyödyttäisivät mahdollisimman monia kaupunkilaisia? Entä miten luodaan selviämispolku taantuville taajamille?
Näitä kysymyksiä pohdittiin kaksivuotisessa tutkimushankkeessa Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut, jossa oli mukana sairaanhoitopiirejä, kuntia, kaupunkeja, säätiöitä, hoiva-alan yhdistyksiä ja yrityksiä sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Hanketta koordinoi Aalto-yliopiston Arkkitehtuurin laitoksen Sotera-instituutti.
Iäkkäiden asuminen ja palvelut kehitettävä samanaikaisesti
Iäkkäiden osuus Suomen väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. Tiukentuva julkinen talous sekä muuttoliike suuriin kasvukeskuksiin tuovat haasteita ikäihmisten palveluiden ja hoidon järjestämiselle. Millaisessa ympäristössä ikääntyvä väestö asuu vuonna 2030?
Valtakunnallisena tavoitteena on lisätä iäkkäiden kotona asumisen mahdollisuuksia. Tämä edellyttää asumisen ja palvelujen samanaikaista kehittämistä. Tarvitaan uusia ratkaisuja yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun. Esteettömät ja turvalliset asuin- ja elinympäristöt, toimivat liikenneyhteydet sekä monipuoliset palvelut mahdollistavat ja tukevat iäkkään henkilön omaa toimijuutta ja luovat puitteet hyvän elämän edistämiselle.
Maan väestönkehitys on erilainen eri puolilla Suomea, mistä johtuen kunnilla ja alueilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ikäihmisten asumisen ja palvelujen kehittämiseen. Miten tässä muuttuvassa tilanteessa luodaan selviämispolku taantuville taajamille ja toisaalta, miten kasvukeskuksissa ikääntyneiden asumisen ja palveluiden tulisi sijoittua, jotta palvelut hyödyttäisivät myös muita kaupunkilaisia?
Ikäystävälliset taajamat
Tutkimustyössä selvitettiin yhdeksän arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvän opinnäytetyön avulla kaupunkeihin (Helsinki, Porvoo, Raisio, Rauma, Tampere ja Vantaa) ja kuntiin (Inari, Lapinjärvi) sijoittuvien kehittämiskohteiden kautta yleisemminkin sovellettavia ratkaisuja ikäystävällisten taajamien ja palvelukortteleiden muodostumiselle.
Ikäystävällistä taajamarakennetta voidaan käsittää kolmella eri tasolla. Isoon mittakaavaan liittyy asumisen ympäristö, suhde taajamakeskustaan, saavutettavuus ja naapurusto. Seuraava mittakaava tarkastelee asumisen ja palveluiden järjestämistä, toimintojen sijoittumista rakennuksissa, yleisiä ja yksityisiä tiloja. Viimeinen taso kuvaa arvoja, jotka vaikuttavat asumisen laatuun ja hyvään ikääntymiseen.
Ikääntyvän väestön asuminen ja ympäristö ovat muuttuneet voimakkaasti viimeisen sadan vuoden aikana maaseuduilla sijanneista kunnalliskodeista ja sittemmin vanhainkodeista aina nykypäivän palvelutaloihin asti. Ikääntyneiden asuminen on tullut yhä vahvemmin osaksi taajamien keskustarakennetta. Vapaaehtoistyön, järjestöjen ja läheisten merkitys korostuu iäkkäille suunnatuissa palveluissa ja hoidossa.
Palvelutarjontaa laajemmalle joukolle
Ikäihmisten asumisen yhteyteen tuodut palvelut ovat perinteisesti kohdistettu vain yhdelle käyttäjäryhmälle, talossa asuville ikäihmisille. Avaamalla palveluita myös lähiympäristön asukkaiden käyttöön, saadaan nostettua palvelujen käyttöastetta sekä kannattavuutta, ja voidaan laajentaa palvelutarjontaa.
Käyttäjäryhmien lisääminen edistää myös sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäisee ikäihmisten yksinäisyyttä. Yksinäisyys on suuri ongelma ikääntyneiden kotona asumisessa; vaikka kotipalvelu pystyisi kattamaan käytännönelämän avuntarpeen, se ei kuitenkaan pysty täyttämään sosiaalisia tarpeita.
Sosiaalisten kontaktien ja verkostojen lisäksi hyvään ikääntymiseen kuuluu myös psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi. Luonto ja ulkona liikkuminen rauhoittavat mieltä. Samoin myös musiikki, taide ja kirjallisuus ovat tärkeitä psyykkiselle hyvinvoinnille. Terveys sekä kunnon ja toimintakyvyn ylläpito ja erilaiset liikuntaharrastukset pitävät ihmisen taas fyysisesti kunnossa. Tilasuunnittelun ja arkkitehtuurin kannalta keskeistä on turvallisuuden tunteen luominen asuinympäristöön. Tilojen selkeys, esteettömyys, näköyhteydet, vetäytymisalueet ja kohtaamispaikat rohkaisevat ihmisiä liikkumaan ja käyttämään tiloja.
Tulevaisuuden palvelukortteli toimii taajaman yhteisenä olohuoneena, joka kokoaa eri käyttäjäryhmät yhteen. Opinnäytetyöntekijä: Henriikka Ryhänen.
Palvelukorttelista alueen olohuone
Muuttuva yhteiskunta – Muuttuvat palvelut -hankkeen puitteissa tarkasteltiin ikäihmisten asumisratkaisuksi mallia, jossa asumista ja palveluja yhdistävä palvelukortteli toimii taajamarakenteessa eräänlaisena olohuoneena, jonne on helppoa ja mutkatonta saapua. Palvelukortteli hyödyntää myös lähiympäristön julkisia ja yksityisiä palveluja, jolloin vältytään päällekkäisyyksiltä palvelutarjonnassa.
Ikääntyneille suunnatut asuinrakennukset ovat muuttuneet Suomessa kuin myös Keski-Euroopassa viimeisen 50 vuoden aikana. Kehitykseen ovat vaikuttaneet asennemuutos ikääntyneitä kohtaan ja uudenlainen hoitokulttuuri. Laitosmaisista tilaratkaisuista on siirrytty yhä joustavampaan ja yksilöllisempään asumiseen.
Ikääntyneen väestön asumisen tarpeet ja toiveet ovat hyvin monenlaiset. Siksi tarvitaan myös erilaisia asumisen ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Asumisratkaisujen monipuolistaminen edellyttää uudistuotannon lisäksi entistä vahvempaa olemassa olevan asuntokannan hyödyntämistä ja peruskorjaamista sekä samanaikaisesti uudenlaisten asumis- ja palvelukonseptien kehittämistä, joita voidaan soveltaa erilaisiin ympäristöihin.
Tutkimushankkeen aikana syntyneet opinnäytetyöt ovat avaus uusille monipuolisille asumisratkaisuille. Suunnittelukohteiden koko vaihteli Helsingin Vuosaaren urbaanista palvelukeskuksesta Inarin kunnan keskustan tarkasteluun ikäystävällisyyden kannalta. Esitettyjä konsepteja voidaan soveltaa eri kokoisiin kaupunkeihin ja kuntiin, ja niitä voidaan myös yhdistellä ja kehittää eteenpäin.
ARAn julkaisu Taajamasta palvelutaajamaksi kokoaa yhteen opinnäytetöiden tulokset, ja niiden pohjalta syntynyttä pohdintaa tulevaisuuden suunnasta. Raportin antaa sekä kaavoittajille, suunnittelijoille että päättäjille eväitä ratkaista ikääntyneiden asumisen ja palveluiden yhdistämismalleja uutta luovalla tavalla. Kaupunki- ja kuntakeskustoista erillään sijaitsevien palvelutalojen aika on ohi.
Raportti on ARAn verkkosivuill ja voit lukea sen klikkaamalla tästä!