Rakentaminen ja rakennukset tuottavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jotta Suomi voi saavuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteensa, myös rakennussektorin päästöjä on saatava alas. Ympäristöministeriö on julkaissut kattavan ohjeistuksen ja kriteerit vähähiiliseen rakentamiseen. Uudet työvälineet otetaan ensin pilottikäyttöön julkisissa rakennushankkeissa.
Käytön aikaisista päästöistä koko elinkaaren tarkasteluun
Rakentamisen ympäristöohjaus Suomessa on toistaiseksi keskittynyt rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ja käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. Ensi vuoden alussa voimaan tulevien uusien energiamääräysten myötä siirrytään uudisrakentamisessa lähes nollaenergiarakentamiseen. Tämän jälkeen uudisrakentamisen energiatehokkuudessa on vain niukasti kiristämisvaraa.
Olemassa olevassa rakennuskannassa on runsaasti päästövähennyspotentiaalia, mutta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät korjaukset kytketään pääasiassa muiden korjausten yhteyteen. Näin Suomen koko rakennuskannan voidaan odottaa korjautuvan energiatehokkaaksi vasta vuosisadan puoliväliin mennessä.
”Rakennussektorin päästövähennystalkoissa on etsittävä uusia avauksia. Nyt julkaistussa vähähiilisen rakentamisen ohjeistuksessa tarkasteluun on otettu ennen kaikkea rakennuksen elinkaaren alku- ja loppupää eli rakennusmateriaalien valmistus, rakentaminen, rakennusjätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys”, sanoo asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.
Taustaselvityksessä esimerkkinä käytetyssä, vuonna 2012 valmistuneessa asuinkerrostalossa noin 63 % hiilijalanjäljestä muodostui energian käytöstä. Loput 37 % jakautuivat rakennusmateriaalien valmistukseen, rakentamiseen, korjauksiin ja purkuun. Tiukentuvien energiatehokkuusvaatimusten myötä rakennuksen käytön osuus koko hiilijalanjäljestä on pienentymässä, jolloin elinkaaren muiden vaiheiden merkitys korostuu.
Julkiset rakennushankkeet vähähiilisyyden edelläkävijöiksi
Suomessa julkisiin rakennushankkeisiin käytetään vuosittain noin 7 miljardia euroa, mikä on noin 30 % hankintailmoitusten arvosta. Vuonna 2014 uusittu EU:n hankintadirektiivi ja sitä seurannut Suomen hankintalain uudistus ovat luoneet entistä paremmat puitteet ympäristöhaittojen vähentämiseen julkisissa hankinnoissa. Euroopan komissio laati 2016 suositukset vihreiden julkisten toimitilahankkeiden kriteereiksi, joiden pohjalta nyt julkaistut vapaaehtoiset suositukset suomalaisia julkisia rakennushankkeita varten kehitettiin.
Oppaista ensimmäisen kertoo vihreän julkisen rakennushankkeen hankintaprosessin yleisellä tasolla, toinen sisältää tarkat kriteerit vähähiilisen rakentamiseen.
ARA on alkanut selvittää kriteerien soveltamista osassa uudistuotantokohteitaan. Potentiaali on merkittävä, sillä esimerkiksi vuonna 2016 käynnistettiin 8 000 ARA-asunnon tuotanto. Myös Kuntarahoitus alkaa soveltaa kriteereitä arvioidessaan rakennushankkeita, jotka ovat hakeneet myönteisiä ympäristövaikutuksia edellyttävää vihreää rahoitusta. Kuntarahoituksen vuodesta 2016 alkaen myöntämien vihreiden laina- ja leasingsopimusten kokonaismäärä oli tämän vuoden kesäkuun loppuun mennessä jo yli 900 miljoonaa euroa. Rahoitetusta hankkeista 37 % koski kestävää rakentamista.
Ympäristöministeriön kriteerit asettavat vähimmäisvaatimuksia energia- ja materiaalitehokkuudelle niin suunnitteluvaiheessa, materiaalihankinnoissa kuin rakennusurakoissa. Alan toimijoita kannustetaan myös kokonaan uusien innovaatioiden löytämiseen. Vaikka suosituksia sovelletaan ensin julkiseen rakentamiseen, samoja kriteerejä voi hyödyntää jo nyt missä tahansa rakennushankkeessa.
”Tavoitteena on, että rakennuksen elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä ohjataan lainsäädännöllä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Tämä tarkoittaa muutosta koko rakentamisen toimintaympäristössä. Vähähiilisyyden kriteerien pilotointi julkisissa rakennushankkeissa antaa arvokasta käyttökokemusta ja palautetta lainsäädäntötyön pohjaksi”, ministeri Tiilikainen sanoo.
Ympäristöministeriön laatimat vihreän julkisen rakentamisen kriteerit ennakoivat tulevaa tiekarttaa rakennusten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Tiekarttaa koskeva Bionova Oy:n selvitys valmistui kesäkuussa.
Lisätietoja:
Erityisasiantuntija Matti Kuittinen, ympäristöministeriö,
p. 0295 250 268, etunimi.sukunimi@ym.fi
(vihreän julkisen rakentamisen hankintaopas ja vähähiilisen rakentamisen kriteerit)
Yliarkkitehti Harri Hakaste, ympäristöministeriö,
p. 0295 250 074, etunimi.sukunimi@ym.fi
(tiekartta rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljen huomiseksi rakentamisen ohjauksessa)
Kehittämisjohtaja Vesa Ijäs, ARA,
p. 0295 250 868, etunimi.sukunimi@ara.fi
(vähähiilisen rakentamisen kriteerit ARA-tuotannossa)
Osastonjohtaja Juha-Pekka Ketola, Kuntarahoitus,
p. 040 5207 343, etunimi.sukunimi@kuntarahoitus.fi
(vihreän rahoituksen kriteerit rakennushankkeissa)