ARA-paja kokoontui pohtimaan kestävän asumisen sekä korjausrakentamisen ja esteettömyyden teemoja Vantaan Heurekassa kesäkuun toisella viikolla.
Kohtuuhintainen ARA-tuotanto on ollut edelläkävijä asumisen kehittämisessä jo monen vuosikymmenen ajan. Viime vuosina ARA-tuilla on rakennettu mm. ensimmäiset nollaenergiatalot ja puukerrostaloja, joista etenkin Jyväskylän Puukuokka on niittänyt mainetta arkkitehtuurin Finlandia-palkinnollaan, ARAn kehittämispäällikkö Sampo Vallius luetteli. Myös erityisryhmien asumisen kehittämisessä on ARAssa tehty parin viime vuoden aikana runsaasti kehitystyötä.
Vartiosaari – asumista kaikille -suunnittelukilpailun palkinnot jaettiin keväällä 2016. Kilpailussa etsittiin kokonaisvaltaista näkemystä tulevaisuuden asumiseen. ARAn näkökulmasta Vartiosaari toimi yleispätevänä kehittämisalustana ja palkittuja ehdotuksia käytetään hyödyksi kehittämistoiminnassa. Sampo Vallius on aloittelemassa aiheen tiimoilta jatkokehittelyä.
Kolme näkökulmaa lähes nollaenergiarakentamiseen
Ympäristöministeriön rakennusneuvos Pekka Kalliomäki esitteli valmisteilla olevia uusia rakentamismääräyksiä, jotka ovat herättäneet paljon keskustelua. Keskusteluissa sekoittuvat usein uudis- ja korjausrakentaminen, joten Kalliomäki halusikin muistuttaa, että uudet määräykset koskevat vain uudisrakentamista.
”Kokonaisuuden hallinnalla päästään optimaalisiin ratkaisuihin”, painotti VTT:n erikoistutkija Satu Paiho, joka on tutkinut väitöskirjassaan alueellisia energiaratkaisuja. Hän sanoi, että osaoptimoinnilla – kuten yksittäisen rakennuksen energiamääräykset – ei päästä kovin pitkälle energiatehokkuudessa ja kestävässä kehityksessä. Sen sijaan alueelliset energiaratkaisut, tuotanto ja varastointi, avaavat aivan uusia mahdollisuuksia. Suomessa tällaista ei ole vielä toteutettu.
Arkkitehti Lars-Erik Mattilalla oli energiatehokkuudesta ja ekologisuudesta kriittisempi puheenvuoro: ”Sata vuotta vanha rakennus pesee nykyrakennukset energiatehokkuudessa”, hän totesi. Hänen mukaansa energiatehokkuus rakentamisessa ei ole ekologisuutta eikä hiilijalanjälki kerro rakentamisen ympäristövaikutuksista. Väitettään hän perusteli sillä, että rakennusmateriaaleihin käytetään paljon erilaisia kemikaaleja ja niiden valmistaminen kuluttaa paljon energiaa, samoin rakentaminen. Lisäksi purettaessa ympäristöön vapautuu haitallisia päästöjä. Rakennuksia ei myöskään tehdä kestämään sukupolvelta toiselle.
Mitä nuorille – miniasunto vai palvelutalo?
Hollantilainen idea nuorten asuttamisesta vanhusten palvelutaloihin on saanut hyvä alun myös Helsingissä, Miki Mielonen Helsingin nuorisoasiainkeskuksesta kertoi. Tyyne 93 vuotta ja Veera 18 vuotta touhuavat luontevasti keskenään. Vanhukset olivat innoissaan etenkin nuorten tuomasta energiasta ja seurasta. Nuorille asunto palvelutalossa lohkeaa edullisesti kun osa vuokrasta tehdään työnä. Toivottavasti asumiskokeilu saa jatkoa – ainakin nuoria hakijoita palvelutaloihin on ollut runsaasti.
Suvi Nenonen Tampereen teknillisestä yliopistosta on tutkinut, miten opiskelijat haluavat asua nyt ja tulevaisuudessa.
Kyselytutkimus tehtiin Jyväskylässä ja sen perusteella löytyi asumistoiveissa neljä päätyyppiä: ”Kotiasuja”, jolle asunto on koti, nuoren ensimmäinen oma pesä ja tärkeä merkitys identiteetille; ”Jamie Oliver – asuja”, joka arvostaa oman kodin lisäksi yhteisiä tiloja, esimerkiksi laadukasta keittiötä; ”Nukkumapaikka-asuja”, jolle asunto on vain paikka tavaroille ja levähtämiselle. ”Piipahtajan” koti on muualla, mutta hän tarvitsee paikan muutamaksi päiväksi viikossa.
Kyselyn mukaan 59 prosenttia opiskelijoista olisi valmis asumaan miniasunnossa, jossa vuokrakin olisi hyvin edullinen. Kaikkein tärkeimpiä toiveita olivat, että asunto sijaitsisi opiskelupaikan lähellä, samoin monipuoliset liikuntamahdollisuudet.
Tieto hyötykäyttöön
Kiinteistön tietomallipohjaisen elinkaarenhallinnan esittely todisti, että tiedolla johtamisen periaatteet ovat tulleet myös asumiseen ja rakentamiseen: ”Tuotamme valtavan määrän tietoa rakennuksen suunnittelun, toteutuksen ja käytön aikana ja se kannattaa hyödyntää”, Lauri Kaunisvirta Fira Oy:stä sanoi.
Keskeinen tehtävä aina aluksi on määritellä, mitä halutaan tietää. Tiedon tuottaminen visuaalisin ym. digitaalisin keinoin on tämän jälkeen helppoa ja nopeaa.
TILAISUUDEN ESITYKSET LÖYTYVÄT TÄÄLTÄ
Kaisu Kammonen ja Sampo Vallius esittelivät Vartiosaari-kilpailun satoa.
VAV Asunnot Oy:n toimitusjohtajalla Teija Ojankoskella oli viesti.