Uutinen 26.1.2018 klo 15.21
Perinteinen tammikuinen ARA-päivä kokosi asumisen ja rakentamisen ammattilaiset pohtimaan, mitä voisivat olla asuntopolitiikan uudet sisällöt.
Ministeri Kimmo Tiilikainen avasi tilaisuuden luomalla katsauksen hallituskauden lukuisiin hankkeisiin. Punaisena lankana on edelleen lisätä asuntotuotantoa sinne, missä on tarvetta, ja keventää normeja ja byrokratiaa. Mikä toimii sopimalla, on turha mennä pilaamaan lailla, totesi ministeri ja nosti esimerkiksi MAL-sopimukset kestävän kasvun moottoreina valtion ja suurimpien kaupunkien kesken. Kestävää kaupungistumista kehitettäessä on aina keskeistä muistaa, että kehittämistä tehdään ihmisiä varten, ministeri muistutti.
Salin täydeltä väkeä ARA-päivässä, edessä ylijohtaja Hannu Rossilahti ja ministeri Kimmo Tiilikainen.
Tiilikaisella oli seminaariväelle tuliaisinaan myös uutisia: valtion tukemiin vuokra-asuntoihin ei tule tulontarkistuksiin perustuvia määräaikaisia vuokrasopimuksia ja pääkaupunkiseudulla käytössä olevat tulorajat poistetaan. Väki vaikutti tyytyväiseltä uutisen kuultuaan. Perusteena suunnitelman torppaamiseen ja tulorajojen poistamiseen on etenkin kannustinloukkujen syntyminen. Myös jatkossa asunnon tarve, hakijan tulot ja varallisuus ovat keskeiset tekijät asunnon saamisessa. Lisäksi ministeri vakuutti, että ASOlakia koskevaa esitys etenee ja siitä annetaan hallituksen esitys lähiaikoina. KATSO puhe videolta
Katso tunnelmia ARA-päivän tauoilta:
Osuuskunta olisi matala kynnys omistusasumiseen
ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti otti esityksessään vauhtia menneiltä vuosikymmeniltä, jolloin nousevalle keskiluokalle oli tarjolla valtion aravalainaa omistusasunnon hankintaan. Tämän vaihtoehdon poistuttua 1990-luvun alussa, on keskituloisille jäänyt lähestulkoon ainoaksi vaihtoehdoksi markkinaehtoinen asuminen.
Mitä on tapahtunut? ARA-asuntotuotantoa on ollut aiempiin vuosikymmeniin verrattuna kovin vähän ja se on ollut pääosin ns. sosiaalista asuntotuotantoa eli tarkoitettu kaikkein huonoimmassa taloudellisessa asemassa oleville. Samalla asumistukimenot ovat nousseet huimasti, vuonna 2017 valtio ja kunnat maksoivat jo 2,3 miljardia euroa asumistukia.
Rossilahden näkemyksen mukaan markkinavetoinen asuntotuotanto johtaa yhä pienempiin ja kalliimpiin asuntoihin. Kuka kannattaa tämänkaltaista kehitystä, kuka haluaisi asua elämänsä yksiössä, Rossilahti kysyi. Osuuskuntamalli voisi olla uusi vastaus keskituloisten kohtuuhintaiseen omistusasumiseen, se paikkaisi aukkoa, joka jäi omistusaravalainojen jälkeen. Osuuskuntamallissa olisi matala kynnys omistusasumiseen. Se olisi kunnille uusi työkalu kohtuuhintaiseen asumiseen edistämiseen ja voisi palauttaa kuntien aiemman aktiivisen roolin asumisessa. KATSO puhe videolta
ARA-torilla kohdattiin ja keskusteltiin.
Naapurustojen voimaa
Professori Mari Vaattovaara piti huolestuttavana sitä, että Suomessa korostuu keskustelu hallintomalleista. Miksi kaupunkeja rakennetaan edelleen tontti kerrallaan? Menestyneillä alueilla maailmalla, esimerkkinä Vancouver, rakennetaan naapurusto kerrallaan ja naapurustot ovat erilaisia ja omaleimaisia. Paikallinen hallinto on onnistunut organisoimaan paikalliset toimijat yhteen, alueen vahvuuksien kehittämiseksi. Kaupunkien kilpailukykyä ei paranneta hallintomalleilla vaan pitämällä huolta taloudellisesta kehityksestä, asukkaiden ja naapurustojen hyvinvoinnista, vakuutti kansainväliseen tutkimustietoon nojaava Vaattovaara. Suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisen peruskivi on ollut asuntopolitiikka – hyvän elämän edellytykset on luotu myös pienituloisille. Mikä aikanaan rakennettiin hyvinvointivaltion sosiaalipolitiikalla, hävitetään nyt asuntopolitiikan puutteina, tiivisti Vaattovaara.
Samoilla linjoilla oli onnistuneita kansainvälisiä esimerkkejä kaupunkikehittämisestä esiin nostanut Aalto yliopiston johtava tutkija Aija Staffans. Staffans oli huolissaan suomalaisesta nykytrendistä, jossa suunnitelmissa maalaillaan kiinnostavia kaupunkibulevardeja, mutta todellisuudessa uusiin aluekeskuksiin syntyy pitkälti toistensa kaltaisia kauppakeskuksia. Hän korosti elävän ja ihmisen mittakaavasta lähtevän kaupunkitilan merkitystä. KATSO puhe videolta
Sorcha Edwards Housing Europe -järjestöstä loi katsauksen asuntomarkkinoihin Euroopassa. Yhteistä sekä Helsingille että kaikille Euroopan suuremmille kaupungeille on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Keskustelu julkisesta tuesta asumiseen on käynnissä monissa maissa: Sorchan mielestä kysymykseen ei ole oikeaa tai väärää vastausta. Mutta uusia ratkaisuja kriisiytyväänkin asuntotilanteeseen kaivataan kipeästi. KATSO puhe videolta
ARA-päivässä jaettiin myös Vuoden parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinto, jonka sai Espoon Asunnot Oy:n kohde Magneettikatu 14. Lue lisää
Vuoden parhaat ARA-neliöt -palkinnojako.