Lunta, pakkasta ja kehittämisideoita

RSS
4.4.2017 Marianne Matinlassi, kehittämispäällikkö, ARA

Tiistai 24.1.: Pohjoista kehittämään

Vuoden ensimmäinen matkani Yhdyskuntien uudistaminen -projektin merkeissä suuntasi pohjoiseen, Enontekiölle ja Kolariin. Vierailemme projektin myötä useassa projektiin osallistuvassa kunnassa. Vierailujen tarkoituksena oli keskustella ARA-asuntojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta vastaamaan kysyntään sekä riskien hallinnasta. Tavoitteena oli saada Enontekiön ja Kolarin projektit vauhtiin ja myös kerätä aihioita syksyn seminaariin.

Perillä Kolarissa pakkasta oli yli kipurajan eli -23, joten edes ”lämpöladulle” ei ollut asiaa.

Keskiviikko 25.1.: Taivaan täydeltä lunta ja kehittämisideoita

Reissun ensimmäisenä kokonaisena päivänä Lappi näytti taivaan merkit: lunta satoi vaakatasossa ja tuuli oli navakka (> 23m/s). Lapissa on totuttu siihen, että ”niistetään vaan nenä” ja mennään päin tuulta. Kelistä huolimatta pääsimme Valtiokonttorin asiantuntijoiden kanssa lähes aikataulussa perille Enontekiön kunnantalolle, jossa kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen joukkoineen meitä jo odottelikin.

Haastava keli
Arktinen ilmasto luo haasteita myös asumiselle

 

Vanhan kerrostalon tilalle monimuotoista asumista ja tehostettua kotipalvelua?

Perillä katsastimme keskellä Hettaa olevan hissittömän kerrostalon, jonka kuntoa on selvitetty jo jonkin aikaa. Tämän jälkeen palaveerasimme Kunnantalolla. Pohdimme, olisiko viisainta purkaa tuo talo ja rakentaa tilalle uutta ja monipuolista asuntokantaa. Kunnan laskelmien mukaan talon peruskorjaaminen on kallista, hintaa tulisi noin 1500 €/m2. Uuden rakentaminen olisi lähes samanhintaista eli ”lapinlisän verran enemmän”.

Hettassa on tarvetta muun muassa esteettömille asunnoille, koska ikäihmiset muuttavat kylistä lähemmäksi palveluita. Keskustelussa nostin esille Haapajärven toimitusjohtajan, Taina Ruhalan, kehittämän ja hyväksi koetun ”Tehostetun kotipalvelun talo -mallin”, jossa hissillä varustetussa talossa ns. tavallisten asukkaiden parissa asuu tuettuna erityisryhmiä, kuten yksinäisiä vanhuksia, kimppavanhuksia ja tuettavia perheitä. Kunnissa, joissa etäisyydet ovat pitkiä, tällaisella talolla voidaan parantaa kotipalvelun kustannustehokkuutta. Myös sosiaalijohtaja kävi kokouksessamme paikalla ja keskustelu kävi vilkkaana mahdollisista eri vaihtoehdoista.
 

Tarve esteettömälle asuntokannalle

Enontekiöllä, kuten monissa muissakin kunta- ja kasvukeskuksissa sekä keskustaajamissa, on  tarvetta rakentaa uutta, esteetöntä ja monimuotoista (myös omistus-) asuntokantaa. Toisaalta voi olla myös tarvetta sopeuttaa ja vähentää vuokra-asuntokantaa, josta ei ole kysyntää muun muassa kuntakeskuksen ulkopuolella ja reuna-alueilla. Haasteena ovat vanhat lainat, jäljellä olevien pääomien suuruus ja tase purettaessa ja myytäessä asuntokantaa. Myynnin haasteita ovat usein esimerkiksi sijainti, kunto ja asuntomarkkinoiden hintataso. Tarvittavat toimenpiteet pitäisi tehdä silloin, kun käyttöaste ja talous ovat vielä kunnossa. Myöhemmin toimenpiteet ovat haastavampia ja vaativat kokonaisvaltaista räätälöintiä ja mahdollista kunnan tukea.

Myyntiä pohdittaessa haasteita ovat kysynnän vähyyden lisäksi usein sijainti, kunto ja asuntomarkkinoiden hintataso. "Käväisemmekin" vilkaisemassa noin 75 km ja 30 km päässä olevia mahdollisia kehittämiskohteita: toinen oli mahdollisesti osittain purettava ja toinen myyntikohde.

Matkailu on virkistynyt Enontekiöllä. Kohteena alue voisi kiinnostaa rauhallisesta luonnosta, revontulista, erämatkailusta ja hiihtämisestä nauttivia loma-asujia ja etätyöntekijöitä.

Päivän päätteeksi hyvästelimme lämpimästi kehittämismyönteiset isännät, emännät ja porot, joiden korvamerkkejä liikkuvasta autosta luki kunnanhallituksen puheenjohtaja Birgit Eira. Ajomatka yöpymispaikkaamme Äkäslompoloon alijäähtyneessä tihkusateessa, ja paikoin yksikaistaista tietä sujui syystäkin hiljaisuuden vallitessa.

Osittain purettava kohde

Torstai 26.1.: Kolarissa ”törmäillään” kaivoshankkeessa

Aurinkoisen aamun saattelemina etelän vieraat otettiin hyvin vastaan Kolarissa ja keskustelu kiinteistökannan kehittämisestä ja myös mahdollisesta vuokra-asuntojen fuusioinnista alkoikin vilkkaana.
 

Fuusioida vai eikö fuusioida?

Kunta oli teettänyt selvityksen siitä, miten asuntoyhtiöiden fuusiointi voitaisiin toteuttaa ja hoitomenoja laskea. Monet muuttujat jättivät vielä mietityttämään, mm. se, pitäisikö kiinteistökanta salkuttaa ja sopeuttaa ja ajanmukaistaa asunnot vastaamaan kysyntään ennen mahdollista yhdistymistä. Suositeltavaa olisi ts. tehdä toimenpiteet ennen yhdistymistä ja yhdistää vasta toimenpiteiden jälkeen terveempi asuntokanta.  Kiinteistökannan salkuttaminen uudelleen onkin kannatettavaa kestävien toimenpiteiden valitsemiseksi. Jos vuokratalojen käyttöasteet ovat laskeneet, toimenpiteissä ei kannata viivytellä. Tyhjän vuokratalon parin vuoden menot vastaavat nimittäin purkukustannuksia (noin 100 €/m2.).

Sopeuttamistoimenpiteet ovat suositeltavia vuokrataloyhtiöille myös ennen kuntien yhdistymistä. Joissakin tapauksissa myös hyvin toimeentulevan vuokrataloyhtiön taloudenpidolle on tullut merkittäviä haasteita kun siihen on fuusioitu heikommassa taloudellisessa asemassa olevia vuokrataloyhtiöitä.
 

Onnistuneita toimenpiteitä ja hyvä, paha kaivoshanke

Kolarin kunta oli mukana ARAn Käyttöaste-projektissa vuosina 2006–2008. Jo tuolloin tyhjiä asuntoja vähennettiin. Kolarin keskustassa oli ollut lähes 9 vuotta tyhjillään kaksi taloa (22 asuntoa), ja kunta päätyi hakemaan vapautusta rajoituksista ja myymään asunnot yksittäin. Tämä tuottikin tulosta. Toinen taloista myytiin mahdollisille eläkepäivien paluumuuttajille kakkosasunnoiksi tai loma-asunnoiksi, vaikka asunnot eivät olleetkaan lähietäisyydellä Ylläksen ja Äkäslompolon tunturikeskuksista. Toisen talon osti kaivosyhtiö, joka taloudellisten vaikeuksien myötä joutui kuitenkin myymään talon edelleen.

Kaivoshanke on noussut uudelleen esille Kolarin kunnassa. Kunta, yrittäjät ja lähitienoo tarvitsevat kipeästi kasvua ja työpaikkoja, vaikka työpaikat ovatkin lisääntyneet matkailun myötä viime vuosina. Lähiasukkaat ovat olleet myönteisiä kaivoshankkeelle, mutta matkailun ja poroelinkeinon harjoittajat eivät ole olleet yhtä suopeita.

Matkan aikana ehdimme vielä ihailemaan Ison Ylläksen laelta seitsemän tunturin maisemaa.

Tuli myös testattua, että etäyhteys toimi arktisessa ilmastossa moitteettomasti. Lapilla voi siis olla hyvät näkymät ilmastonmuutoksen myötä matkailun ja miksei kaivostyönkin ohella myös etätyöpaikkana!

Ylläs

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.