Kymmenen valttikorttia asuntopolitiikkaan

RSS
10.10.2018 Jarmo Lindén, johtaja, ARA
Tarkastusvaliokunta_2018
Eduskunnan tarkastusvaliokunnan jäseniä mietinnön julkistamistilaisuudessa: Päivi Räsänen, Pia Viitanen, Eero Heinäluoma (pj), Olavi Ala-Nissilä (vpj), Olli Immonen ja Johanna Karimäki.


Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkisti 9.10 mietintönsä asuntopolitiikan kehittämiskohteista (LUE mietintö).

Valiokunnan puheenjohtaja Eero Heinäluoman mukaan kyse on ”laajimmasta parlamentaarisesta yhteisymmärryksestä vuosikymmeniin”. Onkin erittäin tervetullutta, että asuntopolitiikkaa nostetaan korkeammalle politiikan päiväjärjestyksessä.

Tarkastusvaliokunta oli jo pari vuotta sitten päättänyt omasta aloitteestaan tarttua asuntokysymykseen ja sen ongelmiin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Taustaksi valiokunta tilasi tutkijaryhmältä selvityksen, joka julkaistiin syyskuussa 2017 (LUE selvitys).

Valiokunta on sen jälkeen yli vuoden ajan valmistellut linjauksiaan kuulemalla yhteensä 65 asiantuntijaa, mm. viittä aralaista ja saanut lisäksi 36 kirjallista lausuntoa. Viime marraskuussa oli myös neljän valiokunnan yhteiskuuleminen, jossa myös ARA oli kuultavana. (LUE lisää: Asuntopolitiikan kehitystarpeet)

Tarvitaan lisää ARA-vuokra-asuntoja

Valiokunnan johtopäätökset ovat ARAn kannalta selviä: tarvitaan lisää ARA-vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle ja muihin suurimpiin kasvukeskuksiin. Verrattuna vielä 1990-lukuun, tavallisten ARA-vuokra-asuntojen rakentaminen on nykyisin vähäistä ja asuntoja poistuu rajoitusten päättyessä. Pelkkä kysyntätuki ei riitä julkisen vallan rooliksi asuntokysymyksen ratkaisussa. ARA-tuella saadaan pysyvästi kohtuuhintaisia, laadukkaita ja turvallisia asuntoja ja voidaan varmistaa asuntoalueiden monipuolisuus. ARA-tuotannon takeeksi tarvitaan edelleen itsenäinen Valtion asuntorahasto (VAR), jolle olisi hyvissä ajoin mietittävä myös uusia tulolähteitä. VAR:n asemaan on kiinnittänyt viime aikoina huomiota myös Valtiontalouden tarkastusvirasto. (LUE: Valtion rahastojen pääoman hoito, VTV:n tarkastuskertomus 16/2018)  

MAL-sopimuksilla hyvä pohja kehittämiseen

Valiokunta antaa kiitosta MAL-sopimuksista ja haluaa niistä pitempiaikaisia ja entistä sitovampia. Lisäksi halutaan laajentaa niitä neljän suurimman seudun lisäksi uusille kaupunkiseuduille.

Kahdeksan vuoden kehittämisohjelmat

Valiokunta esittää kahdeksan vuoden asuntopoliittista kehittämisohjelmaa. Tehtävä lankeaa uudelle hallitukselle, jonka on valiokunnan ehdotuksen mukaan annettava ohjelma selontekona eduskunnan käsiteltäväksi vuoden 2020 loppuun mennessä.  Tämä on vastaus alan toimijoiden kaipaamaan nykyistä pitkäjänteisempään ja ennakoitavampaan asuntopolitiikkaan. Vuosien 2020–2027 asunto-ohjelma kattaisikin kaksi tulevaa hallituskautta. Valiokunta   korostaa osana kehittämisohjelmaa asuinalueiden kehittämistä ja alueiden eriytymisen ehkäisyä.

Mietintö ottaa kantaa moniin tärkeisiin asioihin: valiokunta pitää uutta sosiaalisen asumisen osuuskuntamallia hyvänä avauksena; haluaa, että asumisoikeuslainsäädäntö uudistetaan ensi vaalikaudella; asunnottomuuden ennaltaehkäisy vaatii lisää panostuksia.  Toisaalta tarvitaan toimia muuttotappioalueiden ongelmiin. Valiokunta toivoo selvennystä myös yleishyödyllisyyden pelisääntöihin ja ”palomuureihin” vapaa- ja ARA-rahoitteisen toiminnan välillä.

Yksimieliset linjaukset

Arvokasta valiokunnan linjauksissa on myös niiden yksimielisyys, mikä lisää kannanottojen painoarvoa.  Valiokunnan mietintö tulee jo lähiaikoina koko eduskunnan arvioitavaksi täysistunnossa, jolloin eduskunta käsittelee erityisesti valiokunnan 10-kohtaisen kannanottolistan:

1. Kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen kahdeksan vuoden asuntopoliittinen kehittämisohjelma, joka selontekona eduskunnalle vuoden 2020 loppuun mennessä.
 

2. Kehittämisohjelman osana asuinalueiden myönteisen kehityksen tueksi ja eriytymisen ennaltaehkäisemiseksi yli hallinnonalarajojen ulottuva asuinalueiden kehittämisohjelma
 

3.  Kehittämisohjelman yhteydessä selvitys, kuinka elinkeino-, alue- ja koulutuspolitiikalla voidaan ennaltaehkäistä taantuvien alueiden asumisen ongelmia.
 

4. Asumistukijärjestelmän kehittämistarpeet arvioidaan ensi vaalikaudella sosiaaliturvauudistuksen yhteydessä.
 

5. Kohtuuhintaista valtion tukemaa ARA-vuokra-asuntotuotantoa lisää pääkaupunkiseudulle ja niille kasvaville seuduille, joilla vuokra-asunnoista on kysyntää pitkällä tähtäyksellä
 

6. MAL-sopimukset entistä pitkäaikaisemmiksi ja sitovimmiksi ja valmius laajentaa niitä myös uusille kaupunkiseuduille
 

7. Valtion asuntorahasto (VAR) säilytettävä itsenäisenä ja rahaston varojen käyttö asumiseen
 

8. Rakentamisen ja rakennusten käytön laatua selkeästi parannetaan sekä valvontaa ja vastuita selkeytettävä. Selvitettävä, minkälaista apua ja tukea homeloukkuun jääneet tarvitsevat
 

9. Edistettävä sosiaalisen asumisen osuuskuntamallia  
 

10. Asumisoikeuslainsäädännön uudistus

 

 

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.