Koko Euroopan haaste: miten saataisiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja?!

RSS
24.8.2017 Heli Huuhka, rahoituspäällikkö, ARA

Meillä näin – miten muualla? Pääsin kurkistamaan, miten sosiaalista asumista vaalitaan muualla Euroopassa. Olin vapusta juhannukseen työharjoittelussa Housing Europe -järjestössä, jonka jäseniä ovat vuokrataloyhtiöiden edunvalvontajärjestöt kautta Euroopan.

Brysselin uutta asuntokantaa
Brysselin uutta asuntokantaa.

Samanlaisia haasteita näyttäisi olevan muuallakin. Suurissa Euroopan kaupungeissa on huutava pula kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, mutta löytyy myös niitä kolkkia, joissa kukaan ei enää halua asua ja asunnot jäävät tyhjilleen.  Muuttoliike kaupunkeihin, segregaatio ja eriarvoisuus sekä monimuotoisuus ovat suuria asumisen suuntauksia.

Yhtäältä ratkaisua tarjoaa uutta nousukauttaan elävä asunto-osuuskunta-asuminen, joka pystyy vastaamaan segregaation ja eriarvoisuuden haasteisiin luomalla monimuotoisia asumisen malleja.  Toisaalta tarvitaan kipeästi vuokrataloyhteisöjä, jotka sitoutuvat tuottamaan suuria määriä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja kaupunkeihin, joissa kysyntä ylittää tarjonnan monin kerroin. Yksi tuote, yksi malli ei vastaa alati muuttuvan nyky-Euroopan tarpeisiin, tarvitaan monipuolisia asumisen malleja, erilaisia rahoitusratkaisuja, lyhyttä ja pitkää.

Mutta mitä sanoo EU? Finanssikriisin jälkeen EU:ssa ollaan herätty huomaamaan, että toimiva sosiaalinen asuntotuotanto ei pelkästään ole onnistunutta sosiaalipolitiikkaa, vaan edellytys työvoiman liikkuvuuden lisääntymiselle ja talouden vauhdittamiselle. Neljä vuotta sitten Euroopan parlamentti antoi monikohtaisen päätöslauselman sosiaalisesta asuntotuotannosta Euroopan Unionissa. Lauselman ydinviesti on muistuttaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sosiaalisen asuntotuotannon merkittävästä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta roolista. Keväällä Euroopan komissio esitteli ehdotuksensa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka yksi 20 periaatteesta julistaa sosiaalisia vuokra-asuntoja kaikille tarpeessa oleville. Marraskuussa Ruotsi isännöi yhdessä komission puheenjohtajan kanssa huippukokousta ja saamme kuulla lisää hankkeen etenemisestä ja mahdollisista vaikutuksista sosiaalisen asumisen kenttään.   

Vaikka asuntopolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan, EU:n kilpailulainsäädäntö säätelee asuntotuotantoon myönnettäviä valtion tukia. Tukea voidaan myöntää ns. SGEI-palveluihin eli sellaisiin, jotka ovat yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittäviä. Kohtuuhintainen vuokra-asuntojen tuotanto katsotaan tällaiseksi. Ideana on, että saadaan markkinoille edullisia vuokra-asuntoja heitä varten, joilla ei ole varaa maksaa vapaarahoitteisia vuokria. 

Komissio taannoin puuttui Hollannin malliin, jossa yleishyödylliset asuntoyhteisöt rupesivat valtion rahoituksella rakentamaan asuntoja myyntiin, vapaille markkinoille. Halpa valtion takaama rahoitus antoi yleishyödyllisille yhteisöille selvän kilpailuedun omistusasuntomarkkinoilla. Komissioon valitettiin ja komissio puuttui asiaan. Hollanti myönsi rikkeensä ja korjasi järjestelmäänsä. Tapaus Hollanti on vielä kesken Euroopan tuomioistuimessa, koska yleishyödylliset asuntoyhteisöt valittivat sinne tiukentuneista ehdoista. Odotamme mielenkiinnolla ratkaisua.

Sosiaalinen asuminen eurooppalaistuu. Jos jotain opin Brysselissä, opin, että tavallisenkin asuntovirkamiehen on jatkossa syytä olla silmät ja korvat auki ja seurata, mitä muualla Euroopassa sosiaalisen asumisen saralla tapahtuu. Hyviä käytänteitä ja uusia ideoita kannattaa ehdottomasti etsiä myös kotimaan rajojen ulkopuolelta.  

Asuntoja Hollannissa
Hollantilaista asumista

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.